Filosofia ja elämänkatsomustieto
Yleissivistys ja kypsän ajattelun taito korostuvat sekä filosofian että elämäkatsomustiedon kokeessa kenties kaikkein eniten.
Filosofian tehtävät heijastavat yleensä kurssien pääteemoja, kuten etiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa sekä tiedon ja tieteen suhdetta. Viime vuosina erityisesti logiikan ja argumentaation rooli on korostunut. Mikkelin lukion opettaja Matteus Laine arvelee, että logiikan nousu liittyy huoleen somekeskustelujen kestävyydestä ja ihmisten lukutaidosta.
”Logiikka on työväline argumenttien arvioimiseen. Sen avulla voi tarkastella, onko johtopäätökset perusteltu riittävän hyvin”, Laine sanoo.
Etiikan kysymykset saattavat liittyä hyvään elämään tai elämänfilosofiaan. Soveltavan etiikan kysymyksissä pitää arvioida kuinka eettistä on esimerkiksi lihansyönti, turkisten käyttäminen tai muu mielipiteitä jakava toiminta. Lisäksi joskus on kysytty normatiivisen etiikan teorioista eli hyve-etiikasta, seurausetiikasta tai velvollisuusetiikasta.
”Perinteiset otsikkotehtävät ovat nykyisin aika harvinaisia.”
Laine muistuttaa, että aineistoihin pitää viitata oikein. Jos tehtävänannossa pyydetään käyttämään aineistoa apuna, ei riitä, että aineiston mainitsee ohimennen vastauksen alussa. Kokelaan pitää esitellä aineisto kunnolla, tulkita sitä ja rakentaa vastaus sen ympärille, mikäli niin pyydetään.
Elämänkatsomustiedossa pitää usein pohtia katsomuksellisia kysymyksiä eri näkökulmista. Pohtivien tehtävien kohdalla kannattaa välillä palata tehtävänantoon ja tarkastaa, että on vastaamassa juuri siihen, mitä kysyttiin.
Helsingin Kallion lukion opettajan Ukri Pulliaisen mukaan esimerkiksi ilmastotutkimuksen uusimpia tuloksia ei tarvitse tietää, mutta niiden osaamisesta on luonnollisesti hyötyä. Ajankohtaisten esimerkkien käyttäminen kertoo yleissivistyksestä.
Pulliainen odottaa lähiaikoina kysymystä ajattelun vinoumista: vahvistusharhasta, saatavuusharhasta ja uponneiden kustannusten harhasta.
”Myös arvoliberalismin ja konservatismin vastakkainasettelu on ollut esillä viime vuosina, joten se voisi olla ajankohtainen aihe.”
Tiedon luotettavuus, valevideot ja -uutiset
Filosofian perimmäiset kysymykset liittyvät tietoon ja totuuteen. Mihin voimme luottaa? Mistä tietää, että havainto on luotettava? Valeuutiset ja disinformaatio ovat lisääntyneet maailmassa jo siinä määrin, että ajastamme puhutaan totuuden jälkeisenä aikana. Trollaus, salaliittoteoriat ja somekuplat ovat potentiaalisia tehtäviä myös elämänkatsomustiedossa.
Valta, voimapolitiikka
Voimapolitiikka on palannut maailmanpolitiikkaan. Pohdi, kuinka valta liittyy tietoon ja totuuteen. Entä mikä on vallan ja toiminnan suhde? Valta on teema, jota voisi käsitellä myös suuryritysten kautta. Minkälaisia vallankäyttäjiä ne ovat?
Hyvä elämä
Antiikin ajoista asti filosofit ovat pohtineet, mitä on hyvä elämä. Kertaa, mitä antiikin stoalaiset, epikurolaiset ja muut koulukunnat ajattelevat asiasta. Sittemmin filosofit ovat pohtineet muun muassa sitä, kuinka ihmisen tulisi suhtautua kärsimykseen. Entä mistä koostuu mielekäs elämä?
Ilmastonmuutos
Filosofian tai elämänkatsomuksen näkökulma ilmastonmuutokseen voisi liittyä siihen, kuinka yksilö voi vaikuttaa asioihin. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia yksilöllä on? Kenellä on suurin vastuu: yksilöillä, yrityksillä, politiikoilla vai valtioilla?
Al-Hol
Al-Holin pakolaisleirin lapsista on paisunut poliittinen jupakka. Onko Suomella velvollisuus ottaa takaisin maahan Isis-taistelijoiden puolisoita tai näiden lapsia? Mitä oikeuksia leirillä syntyneillä lapsilla on? Keskustelu Isis-vaimojen kohtalosta Euroopassa käynnistyi ensimmäisen kerran noin vuosi sitten, joten teoriassa on mahdollista, että teema näkyisi myös tämän kevään yo-kokeessa.
TASA-ARVO
Sosiaalisessa mediassa vuonna 2017 levinnyt #metoo-kampanja nosti naisten seksuaalisen häirinnän maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi. Kampanjan ansiosta yleinen keskustelu tasa-arvosta ja vallankäytöstä on ollut pinnalla jo pitkään, joten teema voisi näkyä elämänkatsomustiedon yo-kokeessa.
