Ilmastonmuutos näkyy todennäköisesti sään ääri-ilmiöinä jo nyt - taustalla väestönkasvu

ilmastonmuutos
Teksti
Kari Tyllilä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
IPCC:n puheenjohtaja Rajenda Pachauri puhui Koli Forumissa Nurmeksessa 15. syyskuuta 2011. Kuva Arttu Kokkonen / Lehtikuva.

IPCC:n vielä julkaisematon raportti varoittaa sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ilmastonmuutoksen myötä.

IPCC:n raportin mukaan pyörremyrskyjen, monsuunisateiden ja kuivuuden vuoksi monet alueet muuttuvat hankaliksi asua ja niitä uhkaa jopa autioituminen. Raportti ei tarkenna, mitkä alueet ovat kyseessä. Se viittaa kuitenkin siihen, että erityisesti köyhät väestöt joutuvat kärsimään.

Loppukuusta julkaistavassa raportissa arvioidaan, että kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus näkyy todennäköisesti sään ääri-ilmiöinä jo nyt. Tästä esimerkkeinä ovat Thaimaan monsuunitulvat, USA:n ennätysmäisen kuuma viime kesä ja Venäjän hellekausi viime vuonna.

Raportti pitää 99-prosenttisen varmana, että erityisesti kuumat jaksot lisääntyvät ja kylmiä jaksoja esiintyy nykyistä vähemmän. Hellekausien huippulämpötilojen arvioidaan nousevan kolmella asteella vuosisadan puoliväliin mennessä ja viidellä asteella vuoteen 2100 mennessä.

Myös kuivuuskaudet todennäköisesti yleistyvät. Niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ei tutkimuksissa ole vielä vahvistettu. USA:n ilmastotutkimuskeskuksen (National Center for Atmospheric Research) asiantuntija Jerry Meehl kuitenkin sanoo uutistoimisto AP:n mukaan, että tietokonemallit osoittavat kuivuuden pahenevan ilmaston lämmetessä. Ääri-ilmiöiden tieteellinen mallintaminen suhteessa ilmastonmuutokseen on hänen mukaansa tosin osoittautunut työlääksi ja aikaa vieväksi.

Keinoja etsitään

Kaikista toimista ja ilmastotutkimuksen saamasta julkisuudesta huolimatta ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ei ole onnistuttu suitsimaan. Viime vuonna maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat USA:n energiaministeriön mukaan ennätyksellisen paljon eli 500 miljoonaa tonnia.

YK:n ympäristöohjelma UNEP ja World Resource Institute WRI ovat selvittäneet laajasti keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ne ovat esillä marras-joulukuun vaiheessa pidettävässä Durbanin ilmastokokouksessa Etelä-Afrikassa. Siellä pyritään muun muassa selvittämään, miten Kioton sopimusta jatkettaisiin.

Hallituksilta, järjestöiltä, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta on koottu yli 130 keinon lista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sopimusteitse ja vapaaehtoisesti. Näiden vaihtoehtojen avulla voidaan UNEPin mukaan yhteiskuntia kehittää vähähiilisiksi.

Selvityksen konkreettisista keinoista ei vielä ole julkistettu tietoja. Yksi todennäköinen on laivaliikenteen päästöjen vähentäminen.

Kansainvälinen laivaliikenne ei ole nykyisin mukana päästövähennystavoitteissa eikä päästökaupassa. Lentoliikenne tulee EU:n päästökauppaan ensi vuonna.

Iso-Britannian ilmastonmuutoskomitea on laskenut, että laivaliikenteen osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä 11 prosenttiin kaikista kasvihuonekaasuista, jos ja kun energiantuotannon ja muiden lähteiden osuus vähenee. Nyt osuus on noin kolme prosenttia.

Keinoiksi päästövähennyksiin on esitetty liikennenopeuksien vähentämistä, aurinkovoimaa ja tuulivoimaa muun muassa laivaa hinaavan leijan muodossa sekä biopolttoaineita.

Paradoksaalista on, että laivojen fossiilisen polttoaineen rikkipäästöjen arvioidaan osaltaan hillitsevän kasvihuoneilmiötä.

Rajoitetaan väestönkasvua?

Maailman väkiluku on kaksinkertaistunut noin neljässä vuosikymmenessä, ja meitä on nyt yli seitsemän miljardia. Määrä kasvaa 200 000:lla joka päivä.

Vaikka kasvuvauhti on hidastumaan päin, päästöleikkauksien tekeminen käy yhä vaikeammaksi, kun valtaosalle maapallon asukkaista länsimainen ja erityisesti amerikkalainen elämänmuoto ja aineellinen elintaso on tavoiteltava mutta saavuttamaton haave.

Maailman väkirikkain maa Kiina on jo ohittanut USA:n kasvihuonekaasujen tuottajana, mutta henkilöä kohden laskettuna Kiinan päästöt ovat vain neljäsosa siitä mitä amerikkalaisilla. Maailman energiasta USA kuluttaa viidenneksen, vaikka sen väestö on vain viisi prosenttia kaikista.

Englantilainen biologi Thomas Lovejoy on esittänyt The Guardianin nettijulkaisussa, että taloudellisesti edullisin keino hillitä ilmastonmuutosta olisi rajoittaa väestönkasvua. Hidastettu väestönkasvu tuottaisi hänen mukaansa 1,1 miljardin tonnin vuosittaisen kasvihuonekaasujen vähennyksen vuonna 2050. Puolet tästä aiheutuisi USA:n ja kehittyvien maiden väestönkasvun hillitsemisestä.

Toteuttamiskeinoksi Lovejoy esittää perhesuunnittelua. Sen teho olisi suunnilleen sama kuin trooppisten metsien hakkuun lopettaminen.

Kustannuksia tästä koituisi vain 4,5 dollaria hiilidioksiditonnin vähennystä kohti. Esimerkiksi aurinkoenergialla tämä luku on 30 dollaria.