Lopun alku

Panssarivaunuja näkyy etulinjassa yhä harvemmin, tykistö ei tahdo osua tärkeisiin kohteisiin eivätkä rynnäkköjoukotkaan takaa etenemistä, valitti venäläinen RT-kanavan toimittaja Aleksandr Hartšenko 18. toukokuuta.

Ukraina on muuttanut sodan pelisääntöjä, hän kirjoitti viestipalvelu Telegramissa. Se sotii älykkäästi, toisin kuin vanhoihin oppeihin tukeutuva Venäjä, joka uhkaa jäädä taistelussa pysyvästi jälkeen.

Nyt ei ole tärkeää, kuinka kovaa päällikkö lyö nyrkillä pöytään, vaan kuinka nopeasti hän huomaa lahjakkuudet.

Kolme päivää myöhemmin palvelussa julkaistiin kaksi kirjoitusta, jotka nekin kertoivat sotatilanteen kääntymisestä.

Äärinationalistinen sotabloggari Igor Girkin kiteytti tilannearvionsa isoin kirjaimin:

RINTAMALLA ON TÄYDELLINEN PATTITILANNE.

Ukrainasta Venäjälle muuttanut Venäjä-mielinen poliitikko Oleg Tsarjov taas ehdotti rauhan tekemistä.

Meidän on lähdettävä siitä, että olemme jo voittaneet. Tehtävämme on lopettaa sota ja pitää saavutuksemme (–). Sodan päättymisen suurin etu on se, että puolustajamme palaavat kotiin. Emme enää menetä venäläisten ihmisten henkiä.

Ensin Venäjän asevoimien eteneminen hidastui. Sitten se pysähtyi.

Kun Venäjä valloitti viime vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 1 170 neliökilometriä Ukrainan maaperää, tänä vuonna se on saanut vastaavalla ajanjaksolla hallintaansa noin 350 neliökilometriä, arvioi yhdysvaltalainen ISW-tutkimuslaitos.

Huhtikuussa Venäjän hallitsema alue ei enää kasvanut, vaan kutistui, kun ukrainalaiset työnsivät vastahyökkäyksillään venäläisiä loitommalle. Osapuolten sotamenestys vaihtelee alueittain, mutta kaiken kaikkiaan venäläisten asemat ovat heikentyneet hieman myös toukokuussa.

Vaikka Venäjä taistelisi menestyksekkäämmin ja alkaisi taas edetä samaa tahtia kuin tammi–huhtikuussa keskimäärin, siltä menisi sodan päänäyttämön eli Donetskin alueen valloittamiseen vielä noin viisi vuotta.

Alueiden haltuunotto on nyt hyvin vaikeaa, sillä droonit ovat mullistaneet sodankäynnin. Osapuolten välisen hyvin vaarallisen kuolemanvyöhykkeen leveys oli vuonna 2024 enimmillään pari kilometriä. Nykyään se on 25 kilometriä tai enemmänkin.

Panssarivaunuja ja muita isoja ajoneuvoja ei enää juuri näy sotakentällä, sillä ne ovat helppoja maaleja hyökkäysdrooneille. Uusia asemia yritetään vallata muutaman sotilaan ryhmillä, mutta nekään eivät ole suojassa ilmasta pudotettavilta räjähteiltä ja kohti syöksyviltä lennokeilta.

Asetelma suosii miehistöpulasta kärsivää Ukrainaa, jolla on pitkä rintama puolustettavana. Tänä keväänä Ukraina ar­vioi ai­heuttaneensa drooneilla Venäjälle yli 30 000 sotilaan kuukausittaiset tappiot. Se on hieman enemmän kuin Venäjä pystyy värväämään miehiä rintamalle samassa ajassa.

Ukraina näyttäisi ohittaneen Venäjän droonisodankäynnissä. Se on esimerkiksi iskenyt entistä useammin tuhoisasti vihollisen huoltoreitteihin ja ilmapuolustukseen kaukana rintaman takana.

Ehkä eniten näkyvyyttä ovat saaneet Ukrainan ”vientipakotteet” eli iskut venäläisiin öljynjalostamoihin ja öljysatamiin.

Tosin ainakaan vielä ei ole varmaa näyttöä siitä, että niiden vaikutus olisi ollut lamauttava. Viime huhtikuussa Venäjän öljyntuotanto laski noin viisi prosenttia vuoden takaisesta. Öljyvienti kuitenkin jatkui liki entisellään.

Tänä vuonna Ukrainan tavoitteena on valmistaa seitsemän miljoonaa droonia. Tuotanto on kasvanut niin suureksi, ettei kaikkia lennokkeja tarvita enää rintamalla, vaan osa viedään ulkomaille.

Amerikkalaisia sotilashenkilöitä on lähetetty Ukrainaan tarkkailemaan, kuinka drooneilla taistellaan, ja väitetysti myös Yhdysvallat harkitsee ukrainalaislennokkien ostamista.

Ukrainalla on sittenkin kortteja, joilla pelata Washingtonissa.

Venäjän asevoimat on kärsinyt puutteellisista viestintäyhteyksistä. Ongelma kärjistyi tammikuussa, jolloin Elon Musk esti venäläisiä hyödyntämästä SpaceX-yhtiönsä satelliittiviestintäpalveluja.

Hyökkääjät olivat luvattomasti käyttäneet Muskin Starlink-järjestelmää tulikomentojen antamiseen, droonien ohjaamiseen ja joukkojen koordinointiin. Pian järjestelmän sulkemisen jälkeen Ukraina teki tuloksekkaita vastahyökkäyksiä etenkin eteläisellä rintamalla.

Venäjän viestintäongelmia ei helpota se, että huhtikuusta alkaen suosittua Telegramia on voinut viranomaisten asettamien estojen takia käyttää vain kiertoteitä.

Silti Venäjä aiheuttaa Ukrainalle jatkuvaa ankaraa painetta.

Joulukuussa alkanut tärkeän Pokrovskin kaupungin valloitus Donetskissa on enää viimeistelyä vailla. Liitopommit kuluttavat Ukrainan joukkoja, droonit ja ohjukset surmaavat myös ukrainalaisia siviilejä.

Ainakin toistaiseksi Venäjä on saanut sotilaitaan lähtemään kerta toisensa perään syvälle tunkeutuviin hyökkäyksiin, joissa on suuri riski kuolla.

Luultavasti jonain päivänä Venäjä onnistuu myös rakentamaan korvaajan Starlinkille.

Vaikka Venäjä pääsisi vielä kerran sodassa niskan päälle, sen valloitukset saattaisivat jäädä rajallisiksi.

Ukraina on rakentanut rintaman taakse runsaasti järeitä puolustuslinjoja, jotka koostuvat panssariesteistä ja -kaivannoista sekä miinoitteista ja piikkilangasta. Linnoitusten tarkoitus ei ole enää niinkään tarjota suojaa omille sotilaille, vaan pysäyttää hyökkääjä. Siksi esteiden ympäriltä on raivattu paljon metsää.

Jos Venäjä ylittää yhden moniportaisen linjan, sillä on edessä vielä toinen tai u­seampi samanlainen.

Ukrainaa auttaa myös lännen tuki. Vaikka presidentti Donald Trump ajoi alas Yhdysvaltain aseavun, Eurooppa on paikannut vajeesta suurimman osan. Kun Ukrainalle myönnettiin vuonna 2024 sotilaallista tukea yhteensä 41 miljardin euron arvosta, viime vuoden luku oli 36 miljardia euroa.

Myös EU:n huhtikuussa antama 90 miljardin euron laina helpottaa ukrainalaisten sotaponnisteluja.

Venäjällä on nyt hallussaan viidesosa Ukrainasta, mutta presidentti Vladimir Putinille se ei riitä. Hänen väitetään tavoittelevan Donetskin ja Luhanskin alueiden täydellistä haltuunottoa vuoden loppuun mennessä.

Keinot ovat kuitenkin vähissä. Liikekannallepanosta voisi olla apua, mutta sen täytyy huolettaa heikentyneestä kansansuosiosta kärsivää Putinia. Vuoden 2022 osittainen mobilisaatio sai melkein miljoona miestä pakenemaan maasta.

Kiina tuskin haluaa lisätä tukeaan Venäjälle. Ydinaseen käyttämisen hinta taas olisi liian kova.

Ukrainan sodan loppuminen häämöttää. Mutta tunnetusti sodat päättyvät vasta silloin, kun molemmat osapuolet tuntevat, ettei enää kannata jatkaa. Ehkä vuodenvaihteessa koittaa sellainen hetki.