Näytelmä
Venäjän duuman vaalit oli käsikirjoitettu etukäteen, mutta sivurooliin nousi yllättäen pienpuolue Jabloko. Vaalien jälkeen edessä on todennäköisesti liikekannallepano.
9
MIN
Ei tulos tietenkään yllätys ollut.
Venäjän viikonloppuisissa duuman vaaleissa, ensimmäisissä hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, jännitettiin lähinnä sitä, kuinka korkeaksi Yhtenäisen Venäjän kannatus kehdattaisiin pumpata.
Minimi oli 51 prosenttia. Siten presidentti Vladimir Putinin puolueella olisi parlamentissa yksinkertainen enemmistö ja se voisi säädellä lakeja yksinään.
Ensimmäisessä laskennassa kannatus oli 58 prosenttia. Äänestysprosentiksi ilmoitettiin 59 prosenttia, mikä on parlamenttivaalien korkein viiteentoista vuoteen.
Sähköinen äänestäminen oli mahdollista useammalla alueella kuin aiemmin. Enää ei tarvinnut sulloa tukuittain lipukkeita uurniin tuloksen takaamiseksi.
Puolitoista kuukautta aiemmin, elokuun 5. päivänä, vaaleihin osallistuvien puolueiden edustajat olivat kokoontuneet keskusvaalilautakunnan tiloihin Moskovaan. Heitä oli yksitoista.
Kommunistien kannattajat olivat sonnustautuneet punaisiin huiveihin, liberaalin LDPR:n edustaja sotilaspukuun. Ukrainan sotaa vastustavan Jabloko-puolueen puheenjohtaja Nikolai Rybakov oli kiinnittänyt takinpielukseen pinssin, rauhankyyhkyn.
Vaalinumeroiden arvonnasta oli tehty pienimuotoinen show.
Oli tiedotusvälineitä, yleisöä ja juontaja, valtion uutiskanavan Rossija 24:n uutisankkuri.
Keskelle näyttävää salia oli sijoitettu koroke, sen päälle lottokone. Läpinäkyvä pallomainen, samanlainen kuin suomalaisessa launtaiarvonnassa.
Riippuuko vaalitulos järjestysnumerosta, juontaja kysyi keskusvaalilautakunnan johtajalta Ella Pamflovalta.
Pamflova toimi arvonnan virallisena valvojana. Tärkeintä on positiivinen asenne, hän tyytyi vastaamaan.
Edustajat saivat nostaa numeron siinä järjestyksessä, missä heidän puolueensa oli rekisteröitynyt vaaleihin.
Yhtenäinen Venäjä oli kolmantena vuorossa. Sitä edusti entinen olympiapainija Aleksandr Karelin. Hän nosti ykkösen.
Keskusvaalilautakunnan Pamflova näytti kiusaantuneelta.
Tällaista en muistakaan, hän takelteli juontajalle.
Nikolai Rybakov kumartuu videopuhelussa näkymättömiin ja ponnahtaa pian takaisin kuvaan.
”Tässä!”
Hän työntää palloa kameraan. Siinä on numero kaksi. Hän vetää pallon kauemmaksi ja tarkastelee sitä.
”Hyvin symbolinen, hyvin symbolinen.”
Se on pallo, jonka hän nosti lottokoneesta.
”Yhtenäinen Venäjä oli numero yksi, Jabloko numero kaksi ja lopuilla puolueilla ei olekaan mitään merkitystä.”
Numeroarvonnassa sattui pieni välikohtaus. Kun Rybakov oli noussut tuoliltaan, oikeistopopulistisen Rodina-puolueen puheenjohtaja Aleksei Žuravljov kantoi sen pois puolikaaresta, johon edustajat oli aseteltu. Täällä ei pettureita kaivata, hän äkseerasi.
Žuravljov oli jo aiemmassa vaalilautakunnan kokouksessa huutanut Rybakoville. Kukaan Jablokosta ei ollut Donbasissa taistelemassa, ja Rybakov oli humalassa, hän karjui.
Ykköskanavan haastattelussa Žuravljov sanoi, että Jabloko oli tehnyt kaikkensa häpäistäkseen vaalit ja koko Venäjän. Sellaiset kansanpetturit tulisi hätistää patrioottien tieltä ”likaisella luudalla”.
Kun Rybakov yritti selittää, että tärkeintä oli lopettaa tappaminen, kommunistien Sergei Malinkovitš työnsi hänet mikrofonin edestä ja julisti: ”Vasta voiton jälkeen! Ja jos et halua voittoa, autat vihollista.”
Kaksi päivää myöhemmin Rodina nosti kanteen Jablokoa vastaan. Sen mukaan Jabloko oli ekstremistinen puolue ja piti poistaa vaaleista.
Korkein oikeus tarvitsi ratkaisuun vain kolme päivää. Se perui Jablokon rekisteröinnin. Viralliseksi syyksi kirjattiin sosiaalisen median mainonta, joka oli oikeuden mukaan rahoitettu vaalikassan ulkopuolelta.
Se oli ensimmäinen kerta, kun puolue on poistettu vaaleista äänestysnumeroiden jakamisen jälkeen.
Äänestyslipuissa oli edelleen 11 numeroa, mutta ykkösen ja kolmosen välissä tyhjää.
Oli pieni ihme, että Jablokon annettiin ylipäätään rekisteröityä. Se kampanjoi rauhan puolesta maassa, jonka ei saa sanoa käyvän sotaa.
Jablokon vaaliohjelma oli vain 43 sanan mittainen, Venäjän historian lyhin. Rauhan ja vapauden puolesta, poliittisia sortotoimia vastaan. Tavoitteenamme on kukoistava, demokraattinen Venäjä!
”Yleensähän puolueet taistelevat vaaleissa parlamenttipaikoista, mutta täällä me taistelemme ihmishenkien puolesta”, Rybakov sanoo.
Vaikka duumaan ei enää ollutkaan asiaa, Rybakov kierteli äänestyspäivään saakka ympäri maata. Moskovassa, Pietarissa, Tomskissa, Kazanissa, Tverissä. Kampanjan jatkamisella oli tarkoitus näyttää, että on olemassa vaihtoehto, toivo toisenlaisesta.
Mistä sen tietää, miksi puolueen ulossulkeminen hoidettiin tällä kertaa korkeimman oikeuden kautta, Rybakov sanoo. Ei kukaan tiedä, millä perusteella mitään päätöksiä tehdään. Kuka ylipäätään tietää, miksi Venäjällä järjestetään vaaleja?
Jabloko on tehnyt taulukon. Siihen on listattu 33 lakihanketta edelliseltä duumakaudelta. Sellaisia kuin homopropagandalain kiristäminen, armeijan arvostelemisen kriminalisointi, turvallisuuspalvelun oman tutkintavankilan perustaminen, oikeus syyttää ja tuomita ulkomaille lähteneitä.
Kaikki duuman puolueet ovat äänestäneet niiden puolesta. Jokainen niin sanottu oppositiopuolue.
”Venäjällähän on ollut Putinin vastaisia liikkeitä, jotka ovat kannustaneet äänestämään vaaleissa mitä tahansa muuta puoluetta kuin Yhtenäistä Venäjää, kommunisteja vaikka. Mutta ei puolueilla ole eroa, ne ovat kaikki Putinin puolueita.”
Edesmenneen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin kehittämä ”älykkään äänestämisen malli” toimii juuri niin, vaikka Rybakov ei Navalnyin nimeä mainitsekaan. Vaaleja ei boikotoida, vaan äänet keskitetään ehdokkaalle, jolla on paras mahdollisuus voittaa paikka Yhtenäiseltä Venäjältä.
Jablokon marginaalinen kannatus oli luultavasti syy, miksi puolue sai rekisteröityä vaaleihin, sanoo Venäjän politiikan professori Vladimir Gelman Aleksanteri-instituutista.
1990-luvun kukoistusvuosista on jo kauan, eikä puolue ole päässyt duumaan kertaakaan 2000-luvulla. Siihen vaaditaan viiden prosentin kannatus.
”Ajatus oli varmaankin, että katsokaa, tässä on puolue, joka kannattaa rauhaa, ja katsokaa, näin vähän ääniä se sai”, Gelman sanoo.
Hieman yllättäen Jabloko alkoi kuitenkin kevään ja kesän aikana kerätä kannatusta. Jopa valtiollinen tutkimuslaitos VTsIOM raportoi, että 15 prosenttia venäläisistä voisi harkita sen äänestämistä.
Jabloko ei ole koskaan ollut kummoisissa väleissä aktivistiopposition kanssa, vaan esimerkiksi syyttänyt Navalnyita populistiseksi ja nationalistiseksi kulttijohtajaksi, mutta nyt myös merkittävimmät maanpaossa olevat oppositiojohtajat kehottivat äänestämään sitä.
Julija Navalnaja puhui sen puolesta, Maxim Katz, Ilja Jašin, Vladimir Kara-Murza, Ljubov Sobol, he kaikki usuttivat.
Rybakov ei ollut innoissaan. Hän kirjoitti Telegramissa, ettei puolueella ollut mitään tekemistä keidenkään ulkomailla oleskelevien kanssa.
Heidän tukensa voi johtaa puolueemme poistamiseen vaaleista.
Rauha ei ollut ainoa asia, josta ei saanut vaalien alla puhua.
Keskusvaalilautakunta esti viime metreillä kommunistisen puolueen Nikolai Bondarenkon ehdokkuuden. Bondarenko on kritisoinut voimakkaasti Venäjän talouspolitiikkaa.
Viralliseksi syyksi ilmoitettiin tuomio ekstremismistä. Bondarenko oli saanut vastikään sakot vanhasta Youtube-videostaan, jossa näkyi Navalnyin kuva.
”Puhe kaikkein akuuteimmista asioista estettiin”, sanoo sosiologi Oleksandr Shulga. Hän johtaa Ukrainassa toimivaa Ikar-nimistä ajatushautomoa, joka tutkii kuukausittain venäläisten mielipiteitä ja asenteita.
”Mutta jostainhan kampanjoissa pitää puhua.”
Yhtenäinen Venäjä julkaisi oman vaaliohjelmansa vain kuukautta ennen vaalipäivää. Se on paatoksellinen brosyyri, jossa kirjoitetaan sana ”voitto” isolla alkukirjaimella. Kaikille kansanosille luvataan kaikenlaista, mutta konkreettisia toteutuskeinoja ei juuri esitetä.
Osa väitteistä ja myyntipuheista on hassuja: kerrotaan esimerkiksi, että Venäjä on maailman neljänneksi suurin talous, ja luvataan perustaa venäläinen fashion week.
Valtiollinen VTsIOM mittasi puolueelle kevään ja kesän aikana noin 30 prosentin kannatusta, vielä elokuussakin vain 34 prosenttia.
Putinin oli astuttava kampanjakasvoksi, Shulga sanoo, vaikkei hän ole edes puolueen jäsen. Yhtenäinen Venäjä sai kutsua itseään ”presidentin puolueeksi” ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007.
”Eivät he haluaisi turvautua vilpillisiin keinoihin, he haluaisivat päästä yli 50 prosenttiin ilman sellaisia”, Shulga sanoo.
”Ja Putin todella uskoo, että hänen oma kannatuksensa on yli 70 prosenttia, mikä ei yksinkertaisesti ole totta.”
Shulgan ajatuspaja on pyrkinyt selvittämään todellista lukua. Sen sijaan, että tarjottaisiin valmiita vastausvaihtoehtoja, alueellisissa kyselyissä on tiedusteltu, keneen poliittiseen päättäjään vastaajat luottivat eniten.
Alle 40 prosenttia mainitsi Putinin.
Yksi suurimmista vaalienalusongelmista olivat huhut uudesta liikekannallepanosta.
Ukrainan sotilastiedustelu julkaisi elokuun lopussa selonteon, jonka mukaan Venäjä valmistelee yli puolen miljoonan uuden sotilaan värväämistä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui tietoja propagandaksi ja sepitteeksi.
Selviä merkkejä kuitenkin on. Vuoden 2022 osittainen liikekannallepano oli hätäinen ja huonosti valmisteltu, Aleksanteri-instituutin professori Gelman sanoo, ja Kreml näyttää oppineen läksynsä.
Sodan alkuvaiheessa mobilisointia kierrettiin pääasiassa kahdella tavalla: joko rekisteröidyttiin kaupunkiin, jossa ei todellisuudessa asuttu, tai mentiin sisäisellä passilla Valko-Venäjälle, josta pääsi kansainvälisellä passilla muihin maihin.
Nyt Valko-Venäjän reitti on suljettu. Rajaviraonmaiset ilmoittivat keväällä, että Valko-Venäjällä ja Venäjällä on yhteinen tietokanta. Asevelvollisia ei enää päästetä lähtemään ulkomaille.
Aiemmin kutsunnat järjestettiin keväällä ja syksyllä, mutta vuoden alussa lakia muutettiin niin, että niistä tuli ympärivuotiset.
Kansalaiset on pakotettu käyttämään valtion Max-sovellusta, jonka kautta heidät pystytään paikantamaan. Puhelinta ja liittymää ei voi enää ostaa ilman passia. Työnantajien tulee pitää työntekijöistä sotilasrekisteriä, jonka laiminlyömisestä määrätään sakkoja.
Moskovassa on jo 300 000 valvontakameraa, joilla on yhteys biometrisiin tietokantoihin. Smart city, kaupunki sitä kutsuu.
Toimet ovat järeitä, sillä valtaosa venäläisistä vastustaa liikekannallepanoa. Luvut vaihtelevat, mutta alhaisimmillaankin yli puolet on vastaan.
”Toteutuuko mobilisaatio, sitä on mahdotonta sanoa. Yksin Putin tietää”, Gelman sanoo.
Ikarin Shulga on varmempi.
”Tuleeko päätös loka-, marras- vai joulukuussa, en tiedä, mutta selvää on, että siitä tulee ongelma.”
Vaalien järjestämistä autoritaarissa maissa on tutkittu paljon.
Eri maissa on erilaisia järjestelmiä, mutta tarkoitus on saada tietoa kansalaisten mielipiteistä, pitää eliitit kurissa ja oikeuttaa päätöksiä tuloksilla, olivat ne kuinka keksittyjä tahansa.
Venäjän oppositio on keskittynyt riitelemään siitä, tulisiko vaaleja boikotoida vai pitäisikö niissä ilmaista tyytymättömyyttä.
Jabloko kannusti ruksaamaan äänestyslipuista kaikki niissä tarjotut vaihtoehdot. Silloin äänestyslippu hylätään, mutta hylättyjen määrä kerrotaan äänestystulosten yhteydessä.
”Minulta kysytään usein, miksi venäläiset eivät protestoi”, Jablokon Rybakov sanoo.
”Täällä on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata sitä, mitä tapahtuu. He haluavat vastustaa rauhanomaisesti, eivät aggressiivisesti. Muunlaista vastarinnan muotoa ei tällä hetkellä ole olemassa niille, jotka ovat maassa.”
Jabloko onnistui saamaan yhden ehdokkaan läpi aluevaaleissa, jotka järjestettiin samalla kuin valtakunnalliset. Ehdokas meni läpi Novgorodissa, joka oli ainoa paikka, jossa Jablokoa saattoi äänestää.