Suomen vasemmistoälymystö ei kunnolla juurtunut puolueisiin. 1930-luvulla sille tuli lähtö sosiaalidemokraateista ja 1950-luvulla kommunisteista.poliittinen historia
Roska eli spämmi ei ole nykyisen informaatioympäristömme tahaton seurausilmiö. Pikemminkin se edustaa huomiotalouden syvintä olemusta, kirjoittaa Esa Väliverronen esseessään.essee
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan putsasi Suomesta Leninin muistomerkit ja museon sekä neuvostovalmisteiset maailmanrauhan puolustajat Hakaniemenrannasta. Aleksanteri II:n patsas seisoo kuitenkin yhä pääkaupungin paraatipaikalla. Asetelma heijastaa Suomen kaksijakoista kokemusta idän ja lännen rajapinnalla.essee
Suomen talouden näkymät ovat aina vain heikot. Löytyykö päättäjiltä kykyä ja rohkeutta kääntää suunta, kysyy Pentti Pikkarainen mielipidekirjoituksessaan.essee
Kokoomuksen kärkinimi Juha Vikatmaa halusi puolueestaan hallituskelpoisen ja etsi siihen keinoja myös Neuvostoliiton suurlähetystöstä. SK julkaisee otteen Riku Keski-Rauskan kirjasta Kasvonsa menettänyt mies – Juha Vikatmaan elämä.kirjaote
SK julkaisee otteen Jyrki Lehtolan esseekokoelmasta Ihan sama. Kirjan viimeisessä luvussa moralistiksi paljastuvalla Saatanalla on asiaa ihmiskunnalle.kirjaote
Putin on onnistunut vakuuttamaan myös lännessä joukon äärioikeistolaisia siitä, että Venäjä on ”kristitty valkoinen maa”, kirjoittaa Anne Applebaum kirjassaan Autokratia Oy. SK julkaisee otteen kirjasta.kirjaote
Jäljet erikoisesta lomakylähankkeesta Pohjois-Savossa johtivat lopulta Venäjän vallan sisäpiireihin. SK julkaisee otteen Outi Salovaaran tietokirjasta Ruplaruhtinaat.kirjaote