Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo sekä varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala esittelivät puolueensa talouspoliittista ohjelmaa 30. syyskuuta 2026. © Emmi Korhonen / LK
julkinen talous

Vaihtoehto yksi: 8 miljardia leikkauksia

Kokoomus julkaisi säästöehdotuksensa ensimmäisenä. Eläkelausunnot ihmetyttivät asiantuntijoita.

Teksti
Robert Sundman
8 MIN

Pääministeripuolue kokoomus esitteli keskiviikkona ensimmäisenä eduskuntapuolueena oman talousvaihtoehtonsa seuraavalle hallituskaudelle.

Kokoomuksen oman arvion mukaan julkinen talous vahvistuisi ratkaisuin kahdeksalla miljardilla eurolla, mikä vastaa puolueiden yhdessä sopimaa tasoa. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin kutsuttuun velkajarruun, jonka tavoitteena on sopeuttaa ensi vaalikaudella 8–11 miljardia euroa menoleikkauksin tai veronkorotuksin.

Lopullinen sopeutussumma tarkentuu vielä loppuvuodesta. Tavoite johdetaan sekä Euroopan unionin taloussäännöistä että Suomen omista, kansallisesti sovituista säännöistä.

Veronkorotuksia kokoomus ei esitä lainkaan.

”Me leikkaamme ylisuuria julkisia palveluita ja julkisia menoja. Muut leikkaavat ihmisten kukkaroista, kun he valitsevat veronkorotukset”, puoluejohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kokoomus laskee, että suurimmat säästöt syntyisivät hyvinvointialueiden rahoituksesta ja eläkkeistä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Rahoituksen taso nousee joka vuosi, sillä alueille maksettavia osuuksia tarkistetaan palvelujen tarpeen, hintojen ja palkkojen nousun mukaan.

Kokoomus esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslakia uudistettaisiin eli käytännössä vuosittain tehtäviä tarkistuksia pienennettäisiin. Tällä voitaisiin säästää kaksi miljardia euroa eli käytännössä menot kasvaisivat kaksi miljardia vähemmän kuin mitä ne kasvaisivat ilman uusia päätöksiä.

Säästöehdotuksia ei verrata nykyiseen menotasoon, vaan tilanteeseen, jossa vuonna 2031 oltaisiin ilman uusia päätöksiä. Tähän niin sanottuun perusuraan myös velkajarrun edellyttämä sopeutus tehdään.

Kokoomus ehdottaa muun muassa vähähyötyisistä hoidoista luopumista. Pidemmällä aikavälillä puolue tavoittelee myös hyvinvointialueiden määrän karsimista.

Eläkeuudistuksella kokoomus tavoittelee niin ikään kahden miljardin euron säästöä julkiseen talouteen. Eläkemenot eivät ole osa valtion budjettitaloutta, mutta ne ovat osa koko julkista taloutta, johon kuuluvat valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.

Puolueen mielestä eläkejärjestelmää tulisi uudistaa ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla”.

Toisaalta puheenjohtaja Orpo torjui tiedotustilaisuudessa leikkaukset maksussa oleviin eläkkeisiin sekä indeksitarkistuksiin. Tarkistukset korottavat eläkkeitä niin kutsutulla painotetulla indeksillä, jossa huomioidaan kustannusten nousu sekä ansioiden nousu.

”Maksussa oleviin eläkkeisiin kuuluu erittäin vahva omaisuudensuoja, eikä kokoomus tavoittele maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista”, Orpo sanoi.

”Ensimmäinen keino on mielestäni se, että arvioidaan, mistä kaikesta eläkettä kertyy.”

Kokoomuksen mukaan säästöjä voitaisiin hakea esimerkiksi työttömyysjaksoilla ja opintojen aikana kertyvästä eläkkeestä. Ohjelmassa todetaan myös, että ”työuria olisi pystyttävä pidentämään”, mutta siinä ei suoraan mainita esimerkiksi tavoitetta eläkeiän nostamisesta.

Orpo ja muut kokoomusjohtajat korostivat tiedotustilaisuudessa, että uudistus tehtäisiin lähtökohtaisesti perinteen mukaan eli kolmikantaisesti. Eläkeratkaisusta neuvoteltaisiin näin valtion, palkansaajien edustajien ja työnantajien edustajien kesken.

Mikäli järjestöt eivät pääsisi ratkaisuun, voisi hallitus ja eduskunta kuitenkin toteuttaa uudistuksen myös ilman niiden tukea.

Voisiko eläkeuudistus tuottaa kahden miljardin euron säästöt koskematta maksussa oleviin eläkkeisiin tai indekseihin?

”Se on hyvä kysymys”, sanoo taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta.

Hän johtaa myös Talouspolitiikan arviointineuvostoa, jonka toimii riippumattomana finanssipolitiikan valvojana Suomessa.

”Kaksi miljardia euroa ei mielestäni ole massiivinen [säästötavoite], ja sen pitäisi olla toteutettavissa jopa ilman, että maksussa oleviin eläkkeisiin kosketaan. Mutta realistisesti ajatellen leikkausten pitäisi sitten luultavasti jollakin tavalla koskea nykyisille työikäisille jo kertyneitä eläkkeitä”, Määttänen sanoo.

”Säästöt voitaisiin käytännössä toteuttaa monella tapaa. Yksi mahdollisuus olisi alimman vanhuuseläkeiän nostaminen. Esimerkiksi alimman ikärajan nostaminen lähivuosina nykymallia nopeammin voisi jo yksin tuottaa kahden miljardin säästön.”

Toisaalta säästötavoitteen saavuttaminen pelkästään tulevia eläkekertymiä leikkaamalla edellyttäisi Määttäsen mukaan suuria muutoksia järjestelmään. Kokoomuksen esittämät säästöt työttömyysjaksoilta tai opintojen ajalta kertyviin eläkkeisiin eivät siis hänen mukaansa säästäisi kahta miljardia lyhyellä aikavälillä.

”Eli jotain muutakin uudistukseen tulisi sisällyttää”, hän sanoo.

”Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuuslupausta vasten olisi vähän outoa, jos tehtäisiin pelkästään sellaisia eläkeleikkauksia, jotka koskevat vain tulevia eläkkeitä.”

Työeläkealan edunvalvontajärjestön Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää tavoitetta ”hyvin kunnianhimoisena”.

”Varsinkin, jos aikajänne on ensi vaalikausi”, hän sanoo.

Sirén muotoilee, että kahden miljardin euron säästöjen hakeminen ilman, että maksussa oleviin eläkkeisiin kajottaisiin, on myös ”haastavaa” sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Viimeisin eläkeuudistus neuvoteltiin tällä hallituskaudella. Sen on arvoitu vahvistavan julkista taloutta kahden miljardin euron verran, mutta pitkällä aikavälillä. Uudistus oli erityisesti sijoitusuudistus: se salli eläkeyhtiöille suuremman osakepainon sijoitussalkuissa.

Eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta, mutta toisinaan poliitikot ovat ehdottaneet myös eläkeuudistusten hyötyjen ”imuroimista” valtion talouden paikkaamiseksi.

Kokoomus ei suoraan ehdota tätä paperissaan, mutta ajatusta on esitetty myös pääministeripuolueen riveistä. Esimerkiksi kansanedustaja Henrik Vuornos (kok) ehdotti syksyn budjettineuvottelujen alla, että nykyinen hallitus olisi päättänyt miljardin euron lisäsopeutuksesta alentamalla työeläkemaksua ja kiristämällä vastaavasti ansiotuloverotusta.

Tällaiseen Sirén sanoo suhtautuvansa kriittisesti, eikä hänen mukaansa eläkejärjestelmän tehtävänä ole helpottaa valtiontalouden haasteita.

”Mikäli järjestelmä mahdollistaisi tällaisen [työeläkemaksun alentamisen], niin kenen hyödyksi maksujen alennus kuuluisi? Kuuluuko se valtion budjetin tilkkeeksi vai esimerkiksi eläkejärjestelmän sisälle hyödyttämään nuorempia sukupolvia?”

Sitä Telan toimitusjohtaja pitää hyvänä, että kokoomus on antamassa uudistustehtävän lähtökohtaisesti työmarkkinajärjestöille.

”He ovat mallin rahoittajia ja myös omistajia. Poliitikkojen kannalta tämä on myös järkevää. Esimerkiksi tuore eläkeuudistus eteni sujuvasti poliittisen prosessin läpi, kun se oli valmiiksi neuvoteltu.”

Sirén on itse entinen kokoomuksen kansanedustaja. Hän on johtanut Telaa toukokuusta alkaen.

Kokoomuksen ohjelma sisältää lisäksi useita muita isompia ja pienempiä säästökohteita. Osa on eritelty tarkemmin, osa yleisluontoisemmin.

Kokoomus jatkaisi julkiseen hallintoon tällä vaalikaudella tehtyjä säästöjä, ja esittää 700 miljoonan euron leikkauksia toimintamenoihin myös seuraavalle kaudelle.

Puolue karsisi myös esimerkiksi yritys- ja maataloustukia 600 miljoonalla eurolla. Yritystukia tulisi karsia erityisesti sellaisilta aloilta, joilla ei ole selkeää ”huoltovarmuus- tai strategisten alojen kilpailukykyperustetta”. Maataloustukien ehtoja taas tiukennettaisiin siten, että muuhun kuin aktiiviseen ruuantuotantoon maksettavia tukia voitaisiin karsia.

Puolue haluaa myös hillitä indeksisidonnaisten menojen kasvua. Iso osa julkisista menoista kasvaa automaattisesti joka vuosi ilman uusia päätöksiä kustannusten nousun mukaan. Puolue haluaa poistaa mahdollisimman laajasti ”automaattiset indeksikorotukset” ja säästää ainakin 1,5 miljardia euroa erilaisista indekseihin sidotuista menoista vuoteen 2031 mennessä.

Ohjelmassa mainitaan kuntien valtionosuudet, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus, Yleisradion rahoitus sekä esimerkiksi sosiaaliturvamenot.

Sosiaaliturvamenojen indeksileikkauksien lisäksi kokoomus esittää vielä erillistä, 500 miljoonan euron säästökokonaisuutta etuuksiin.

Kokonaisuus voisi puolueen mukaan sisältää esimerkiksi työttömyysturvan velvoittavuuden lisäämistä, asumistukien maksun rajaamista, maahanmuuttajien sosiaaliturvan kiristämistä sekä ruokakunnan kokoon sidotun etuuskaton käyttöönottamista.

Lisäksi ohjelmassa esitetään muun muassa 300 miljoonan euron säästöjä liikenneverkon kehittämisestä, 300 miljoonan euron säästöä kehitysyhteistyöstä, 200 miljoonan euron säästöä erilaisista valtionavustuksista, eduskunnan joululahjarahojen lopettamista ja valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen lakkauttamista.

Puolue esittää myös, että toisille samantasoisille korkeakoulututkinnoille otettaisiin käyttöön ”maltilliset lukukausimaksut”.

Myös muilta eduskuntapuolueilta odotetaan syksyn aikana omia säästölistoja ja talousvaihtoehtoja. Yksikään puolue ei lopulta tule yksin päättämään, millaisia säästöjä seuraava hallitus toteuttaa.

Orpo sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, ettei kokoomus halua tulevissa neuvotteluissa tinkiä turvallisuudesta, puolustuksesta tai ”hyvästä koulusta jokaiselle”. Toisaalta ohjelmassa esitetään koulutuksen rahoituksen vähentämistä sekä suoraan että välillisesti esimerkiksi kuntien valtionosuuksien kautta.

Aiemmin kokoomus on myös painottanut, ettei työnteon tai yrittämisen verotus saisi kiristyä seuraavalla hallituskaudella.

Eduskunnan oppositiopuolueet tyrmäsivät keskiviikkona laajasti kokoomuksen säästölistat.

”Kahden miljardin leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoittaisivat väistämättä hoitojonojen pidentämistä, palveluiden romuttamista ja mittavia irtisanomisia”, Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvosteli.

”Orpo lupaa, ettei kokoomus koske kukkaroon. Kyllä se koskee, mutta vain niiden kukkaroon, joilla on jo valmiiksi vähiten. Esimerkiksi asumistuen leikkaaminen on juuri toimeentuloon koskemista”, sanoi puolestaan vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.

Vaikka kokoomus kertoo oman ehdotuksensa säästävän kahdeksan miljardia euroa, perustuu tämä puolueen omaan laskentaan. Niku Määttänen muistuttaa, että lopulta monet säästöt ja niiden vaikutukset konkretisoituvat seuraavan vaalikauden julkisen talouden suunnitelmissa.

”On vaikea toisinaan sanoa, mikä on kunkin muutoksen lopullinen nettovaikutus, kun esimerkiksi eläkkeiden leikkaaminen voi näkyä myös tulo- tai kulutusverokertymässä.”

Kahdeksan miljardia euroa on karkeasti kaksi kertaa niin paljon kuin mitä nykyisen hallituksen arvioidaan nettomääräisesti sopeuttaneen.

Esimerkiksi valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous on vahvistunut nettona noin 2,8–4 miljardia euroa hieman laskentatavasta riippuen.

Lue lisää aiheesta:

Ilmoita asiavirheestä