Ruotsin opit

Ensimmäinen asia, jonka Suomen media nosti esiin Ruotsin vaaleista, oli maahanmuuttolähiöiden äänestyskäyttäytyminen. 126:n ruotsalaistutkijan tuore pika-analyysi Snabbtänkt tarjoaa kuitenkin muutakin pohdittavaa.

Suomen eduskuntavaaleihin on alle seitsemän kuukautta, ja niihin valmistautuvat parhaillaan niin puolueet ja ehdokkaat, vaikuttajaryhmät kuin mediakin.

Poliittisen viestinnän näkökulmasta tutkijoiden keskeinen havainto koskee vaalikamppailun moninaistumista. Digitaalisten alustojen ja etenkin Tiktokin merkitys kasvoi edelleen, mutta puolueet korostivat myös niin ovelle koputtelua kuin television ja lehdistön ja jopa julisteiden merkitystä. Uudet kampanja-alustat eivät korvaa vanhoja vaan tulevat niiden rinnalle, mikä on suomalaisessa henkilövaalijärjestelmässä iso haaste myös kampanjabudjeteille.

Toinen tutkijahavainto koskee algoritmien yhä keskeisempää roolia vaalien asialistan määrittäjänä. Koska Meta ja Google rajoittivat viime vuonna poliittista mainontaa, puolueet ja ehdokkaat eivät voi enää ostaa huomiota, vaan se on ansaittava miellyttämällä eri alustojen suosittelualgoritmeja.

Elinkeinoelämä, ay-liike ja muut edunvalvontaryhmät voivat edelleen nostaa rahalla mieleisiään agendoja alustoille, mutta puolueet alustatalous alistaa algoritmeille. Ja koska alustojen logiikat ovat erilaisia, onkin yhä vaikeampaa nimetä yhteistä agendaa, josta vaaleissa kamppaillaan. Kokemus vaaleista ja niiden keskeisistä kysymyksistä riippuu siitä, missä kukin äänestäjä ne kohtaa.

Göteborgin yliopiston professorin Jesper Strömbäckin mukaan uutismedia on liian riippuvaista puolueiden viestinnästä ja huomiokilpailusta ja epäonnistuu siksi kansalaisten tiedonsaannin turvaamisessa. Kun gallupseuranta ja poliittisen pelin spekulointi vievät mukanaan, poliitikkoja ei aseteta vastuuseen harhaanjohtavista väitteistä, koskivatpa ne maahanmuuttoa tai miljardööriveroa.

Ja kuitenkin antimediapopulismi yleistyy edelleen: Journalistinen media on yhä monen poliitikon paras vihollinen. Ruotsin vaalitaistossa toimittajien kriittisiä kysymyksiä protestoi ruotsidemokraattien lisäksi myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja yksi maltillisen kokoomuspuolueen ministeri.

Onnea ja menetystä suomalaiset puolueet ja media vaalisuunnitteluun! Työsarkaa on, sillä tuore tutkimus demokratian tilasta Suomessa kertoo, että merkittävä osa kansalaisista, poliitikoista ja virkamiehistä epäilee median vapautta vallanpitäjien vastuuttajana ja uskoo poliittisten rahalahjoitusten ohjaavan päätöksentekoa.