Vuosittain toistuvassa keskustelussa koulujen loma-ajoista koululaisen näkökulma löytyy perustelujen häntäpäästä, jos sieltäkään, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
On hyvä, että Suomella on annettavaa myös johtajavetoisena aikana. Samalla voi pienin askelin tukea sääntöpohjaista järjestelmää, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Kun mietitään Suomen varautumista vaikeisiin aikoihin, ajattelua ei pidä pysäyttää siihen, missä puolustusmenojen tilastointi päättyy, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Palestiinan ja Israelin tilanteessa pitää tavoitella kahden valtion mallia, mutta valitettavasti vaihtoehto tuntuu nyt olevan ”yksi plus nolla”, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
pääkirjoitus
Kilpailun avaaminen moninkertaistaa nettipelien mainonnan. Rahanjaolle mielivät ennen kaikkea urheiluseurat ja suurten lajien liigat, kirjoittaa Mikko Numminen.pääkirjoitus
Asiakaspalvelun tarjoaja haluaa minimoida kalliin ihmistyön. Asiakkaan käyttämästä ajasta taas syntyy kustannuksia jollekin muulle, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Nuoret ajattelevat, että on mahdollista vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Liian helposti julkisuuden valtaa niiden ääni, jotka levittävät alistumisviestiä, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Varsinainen velho on se, joka pystyy mittaamaan vaikkapa makeisveron muutosten dynaamiset vaikutukset kuluttajille ja yrityksille, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Suomalaiset pitävät sotia onnettomuuden aiheuttajina. Moskova alleviivaa maan menneiden, nykyisten ja tulevien johtajien tekojen oikeutusta, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Suomalaisten tulee käyttää viileää harkintaa, vaikka silmien edessä välkkyvät investointimiljardit saisivat pulssin kohoamaan innostuksesta, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Millaiselta suomalaisen kansanvallan tulevaisuus näyttää, jos paikallisdemokratia kuihtuu? Vertailukohtaa voi hakea maailmalta, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus
Velanhoitoa tai eläkkeiden rahoitusta ei voi jatkossa laskea nopean talouskasvun varaan. Valoisimmassakin skenaariossa Suomen vuotuinen talouskasvu pinnistää vuosisadan jälkipuoliskolla vain noin prosenttiin, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus
Ilmassa on nyt samanlaista demokratian haastamista kuin maailmansotien välillä, mutta myös 1800-luvun suurvaltakisa siirtomaista vaikuttaa kumman tutulta, kirjoittaa Matti Kalliokoski.Euroopan unioni
Yhdysvaltojen menoa seuratessa joutuu kysymään, mikä on ajanut maan tuollaiseen tilaan. Helpointa olisi hakea selitystä vain henkilöistä, mutta juuret ovat syvemmällä, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus
Kriitikoiden mielestä Euroopassa mietitään tekoälyn mahdollisia haittoja ja yritetään torjua niitä ennakolta, kunnes huomataan, että juna on jo mennyt, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Arjen uutisvirrassa desimaalien värähtelyn voi kuitata virhemarginaaliksi tai satunnaisvaihteluksi. Vasta ajan kanssa näkee muutokset, joilla on merkitystä, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Sotemenojen kasvua hämmästellään, vaikka ikääntyvässä maassa saadaan nyt ensimmäistä kertaa jonkinlainen kokonaiskuva järjestelmän nielemästä rahamäärästä, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Vuoropuhelu ja keskusteluyhteys ovat diplomatian hyvää ydintä, mutta harva uskoo että Venäjä luopuisi sotimisesta vain puheita kuuntelemalla, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Poliitikot ja jopa viranomaiset reagoivat helposti päivän tai kahden mittaisiin tunnepiikkeihin, vaikka juuri heidän tulisi harkita, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Viime vuosina valitettavan usein vallanvaihdot ovat tarkoittaneet sitä, että yksi julma hallinto on korvautunut toisella, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Suuryhtiöiden ja politiikan suhde on uudessa vaiheessa, kun Elon Musk ja Donald Trump lyöttäytyivät yhteen. Seurauksia voi vasta arvailla, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Valkoisen talon valtiaan nimellä on merkitystä Suomelle, mutta tärkeämpää on, mitä omalla mantereella tapahtuu, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Politiikan ydinolemukseen kuuluu se, että vaaleissa valittu ajaa taustaryhmänsä asioita, mutta suhtautuminen yrityksiin on poliitikoille kroonisesti hankalaa, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Tehokkain tapa saada suomalaiset pohtimaan tulevaisuutta muustakin kuin uhkien ja ongelmien näkökulmasta taitaa olla vertailu Ruotsiin, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Ukrainan sota heijastuu arkeen. Kaasulaskunsa kanssa kamppaileva äänestäjä tai pakotteisiin törmäävä yrittäjä on altis ajattelemaan, että tässä voisi päästä vähän helpommalla, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Orpo torjui Mario Draghin puheet EU:n yhteisvelasta, mutta iloitsi Virkkusen salkusta, joka sisältää Draghin juonimia teemoja, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
Ehkä tekoäly kiinnostaa valtavasti siksi, että sen kanssa asioidessa syntyy illuusio toimimisesta ihmisen kaltaisen olennon kanssa, kirjoittaa Matti Kalliokoski.pääkirjoitus
