Kiivaus jää jouluna tauolle
Joulunpyhinä altistuu toisenlaisille näkemyksille kuin arkena, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Joulun aikaan suomalaiset herkistyvät sanoille ja niiden merkityksille. Vaikka toivotukset toistuvat monia kertoja, niiden avulla voi välittää tunteita. Joululaulujen sanat ovat tuttuja, mutta silti ne puhuttelevat vuodesta toiseen. Yksittäiset lauseet kuuluvat juuri tiettyyn kohtaan joulunviettoa.
Muutos edeltävien viikkojen kiireeseen ja pimeässä harppomiseen on suuri. Kiivaus, väittely ja vastakkainasettelu jäävät tauolle pyhien ajaksi.
Joulu ei kuitenkaan ole vain tuttujen sanojen toistoa. Lähipäivät ovat kirjojen lukemisen kulta-aikaa. Vapaapäivät tarjoavat myös mahdollisuuden sukulaisten ja ystävien tapaamisiin ja keskusteluun heidän kanssaan. Silloin altistuu toisenlaisille näkemyksille kuin arjen toistuvissa kuvioissa.
Länsimaisen ajattelun mukaan ihmiset voivat olla osa samaa yhteiskuntaa, vaikka he eivät olisikaan kaikesta samaa mieltä. Autoritaarisissa maissa vakaus taas edellyttää usein yhden totuuden omaksumista.
Tai ainakin aikaisemmin länsimaisuus ymmärrettiin sillä tavalla. Samanmielisyys ei ole lisääntynyt, mutta kyky hallita eri mielipiteitä on heikentynyt.
Enää vastakkain eivät ole mielipiteet vaan ihmiset, joiden luokittelu johonkin ryhmään vaikuttaa pysyvältä ominaisuudelta. On entistä helpompi saada vastaus kysymykseen, kenen kanssa joku ei haluaisi olla lainkaan tekemisissä.
Jopa konsensuksen läpäisemässä Suomessa ilmiö on vahvistunut, vaikka koko viime vuosisadan suuressa tarinassa vaikeudet opettivat tulemaan toimeen hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Kuppikuntaisuuden väheneminen oli megatrendi pitkälle tämän vuosituhannen puolelle.
Monissa maissa oireilu on edennyt jo tulehduksen asteelle. Yhdysvallat on tästä kärjistynein esimerkki, mutta kyllä Euroopassakin kyky toimia monimuotoisessa yhteiskunnassa on kovalla koetuksella.
Journalistit, myös Suomen Kuvalehden tekijät, toivovat, että heidän tekemistään jutuista keskustellaan. Keskustelua auttaa, jos on lukenut jutun.
Tämä on ollut ongelma monella sosiaalisen median alustalla. Koska juttujemme lukeminen on usein rajoitettu maksaville tilaajille, muut kuin tilaajat ovat ottaneet kantaa pelkkiin otsikoihin jos niihinkään.
Varsinkin Facebook-sivullamme keskustelu on ollut tasoltaan kirjavaa. Jutun kommentoinnin ja asiallisen kritiikin seassa on ollut henkilökohtaisuuksia ja asiattomuuksia. Kommenttien siivoaminen on vaatinut aikaa, jota voisi käyttää johonkin rakentavampaan.
Siksi näinä päivinä Suomen Kuvalehti seuraa monia muita suomalaisia medioita ja poistaa kommentointimahdollisuuden omalla Facebook-sivullaan.
Jotta keskustelu kuitenkin olisi mahdollista ja käsittelisi nimenomaan juttujen sisältöä, tarjolla on toinen tapa. Tilaajamme voivat jakaa yksittäisten juttujen linkkejä omilla sosiaalisen median sivuillaan, joten myös heidän lähipiirinsä ja seuraajansa pääsevät lukemaan näitä juttua.
Suosittelemme tätä tapaa keskustelun käymiseen. Siten tilaajamme voivat antaa ystävilleen myös pienen aineettoman lahjan, lukuoikeuden haluamiinsa juttuihin. Niinkin voi muistaa läheisiä joulun aikaan.