Sama tehtävä myös juhlavuonna

Vuosi 2026 on Suomen Kuvalehdelle juhla­vuosi. Lehden perustamisesta tulee kuluneeksi 110 vuotta.

Tarkka syntymäpäivä on vasta loppuvuodesta, mutta asia on esillä koko vuoden ajan.

Vuonna 1916 perustettu Suomen Kuvalehti on vuotta vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Molemmat periytyvät samasta historian murroskohdasta. Maailma oli myllerryksessä, uhkia oli paljon, mutta samalla oli kuitenkin halua katsoa eteenpäin ja tarttua mahdollisuuksiin.

Menestyksestä ei voinut olla etukäteen varma.

Sekä maan että lehden taipaleelle on mahtunut monia vaiheita, mutta yli sata vuotta jatkunut kehitys on osoittanut, että kummankin alkuperäinen idea on kantanut. Suomi on halunnut rakentaa tulevaisuuttaan itsenäisenä ja yhteistyössä muun maailman kanssa. Välillä itsenäisyyttä on täytynyt puolustaa suurin uhrauksin.

Suomen Kuvalehti on havainnoinut ympäröivää maail­maa, tiivistänyt siitä olennaisen ja tarjonnut lukijoille ajattelun aineksia ja palkitsevia lukuhetkiä. Lehti on koonnut ihmisiä yhteen, ei jaotellut eri leireihin.

Vapauksien arvon huomaa parhaiten silloin, kun ne ovat uhattuina. Sananvapauden ja lehdistönvapauden rajoittaminen näkyy räikeimmillään maissa, joissa valta on keskittynyt yksiin tai harvoihin käsiin. Ensimmäinen sortotoimien kohde on usein juuri lehdistö.

Sananvapauden ihanteet toteutuvat parhaiten silloin, kun yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus arvioida, onko esitetyillä väitteillä totuuspohjaa, mielipiteillä hyviä perusteluja tai ilmiöillä kääntöpuolia.

Sananvapautta tukemaan tarvitaan journalismia. Ammattilaisten tehtävä on selvittää tosiasiat ja taustat, kysyä perustelut ja katsoa asioita eri näkökulmista.

Tämä on myös Suomen Kuvalehden tehtävä. Kaikkein nopeimman uutistulvan tai aina yhdestä suunnasta tulevien tunnepurskahdusten tarjoilun sijaan haluamme miettiä, mikä on olennaista, ja antaa asioille taustan lisäksi mittakaavaa.

Maailmalla median menestysresepti on usein se, että se kokoaa yhteen mahdollisimman samalla tavoin ajattelevia ihmisiä. Silloin on helppo tietää, millaisesta toiminnasta lukijat, katsojat ja kuuntelijat antavat aplodeja ja mistä rankaisevat.

Suomen Kuvalehden lukijoiden mielipiteet muodostavat kyselyjen perusteella laajan kirjon. Mukana on poliittisesti eri tavoin ajattelevia ja eri ikäluokkiin kuuluvia. Sukupuolijakauma on hyvin tasainen.

Tällaisen lukijakunnan palveleminen on vaativaa mutta palkitsevaa.

Digitaalisuus muuttaa Suomea ja myös Suomen Kuvalehden toimintaympäristöä. Monelle lehti on viimeinen yhä kotiin tuleva paperilehti, jonka lukeminen kuuluu viikonlopun rutiineihin.

Samaan aikaan digitaaliset kanavat antavat uusia mahdollisuuksia. Lehti seuraa lukijansa mukana matkoille, juttuja voi myös kuunnella ja ajankohtaisiin tapahtumiin pystyy reagoimaan tarvittaessa nopeastikin. Sisällöstä voi nauttia myös päivittäisinä annoksina.

Lehden perustehtävä pysyy kuitenkin ennallaan myös digiaikana. Ihmiset tekevät lehteä ihmisille, oli välissä oleva tekniikka mikä hyvänsä.