Vaalivaikuttamista idästä ja lännestä

Venäjällä ja Yhdysvalloilla voi olla Euroopan vaaleissa samat suosikit, kirjoittaa Matti Kalliokoski.

Profiilikuva
pääkirjoitus
Teksti
Matti Kalliokoski
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja.

Vaalit ovat kansanvallan juhlaa, mutta Euroopassa juhlamenoihin saattaa seuraavilla kerroilla tulla yllättäviä vieraita.

On tiedossa, että Venäjä mielellään kallistaa vaalituloksia haluamaansa suuntaan. Nyt myös Yhdysvallat kertoo tuoreessa kansallisen turvallisuuden strategiassaan iloitsevansa ”patrioottisten” puoluei­den vallan kasvusta Euroopassa.

Saattaa siis olla, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla on tulevaisuudessa yksittäisten eurooppalaisten maiden vaaleissa samat suosikit.

Vaaleihin vaikuttavat myös sosiaalisen median alustat, joilla on taipumus antaa näkyvyyttä tunteita nostattavalle sisällölle. Todenperäisyydellä ei välttämättä ole yhtä suurta painoa. Ei ihme, että ruutujen parissa vietetty aika kärjistää yleistä ilmapiiriä.

Alustayhtiöt eivät pidä EU-sääntelystä. Unionilla on paha tapa ratkaista jokainen ongelma pykälillä ja byrokratialla, mutta läpinäkyvyys ja vastuu olisivat hyviä periaatteita myös teknologian vallankäyttäjille.

Taloudellista ja poliittista valtaa itselleen haalinut X-alustayhtiön omistaja Elon Musk ehti jo sääntelyn takia vaatia EU:n lakkauttamista. X:n algoritmi voi jatkossa tuoda entistä vahvemmin esiin näkemyksiä, jotka jakavat Euroopan maita eri leireihin.

Uudeksi vaalivaikuttajaksi on tulossa myös kehittyvä tekoäly. Valeuutiset saavat rinnalleen valekuvia ja valevideoita. Olemme nähneet vasta alkua.

Sananvapaus on lisääntynyt, kun tekniikan kehitys on vähentänyt portinvartijoiden roolia. Suomenkin perustuslaissa kuvattu oikeus esittää mielipiteitä ”kenenkään ennakolta estämättä” on helpottunut tietoverkkojen maailmassa.

Toinen asia sitten on, kenen viestit saavat huomiota ja onko kukaan enää vastuussa omista sanoistaan. Suurta mutta näkymätöntä valtaa käyttää se, joka pääsee ohjailemaan teknologisten alustojen toimintaa.

Suomessa ani harva ehdokas olisi valmis nojaamaan vaaleissa Venäjän tukeen. Sen sijaan Atlantin takaa tuleva epäsuora tuki näkyvyyden saamiseksi on helpompi ottaa vastaan.

Suomi on monipuoluemaa, ja suurissa kysymyksissä konsensus on yhä vahvaa pinnan alla. Vaalitulokset todennäköisesti heijastavat jatkossakin melko hyvin kansalaisten tuntoja.

On kuitenkin monia Euroopan maita, jotka ovat otollisempia ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Äkilliset käänteet todennäköisesti lisääntyvät lähivuosina.

Puhetta mahtuu maailmaan paljon, eikä Yhdysvaltojen nykyhallinnon strategiapaperi välttämättä tarkoita sitä, että Washingtonissa suunnitellaan jo hallitusten vaihtamisia vanhalla mantereella.

Ensi viikolla tuuli saattaa hetkeksi puhaltaa jo toisesta suunnasta. Valtasuhteet sikäläisessä sisäpolitiikassa tapaavat muuttua, millä on merkitystä myös Suomelle ja Euroopalle.

Tuntuu kuitenkin uskottavalta, että Yhdysvallat katsoo ulkomaailmaa entistä pysyvämmin oman taloudellisten etunsa ja omien suuryritystensä näkökulmasta. Ulkopolitiikka on kaupankäyntiä.

Suurvalta haluaa jatkossakin juhlia voiton päivää. Sen alkukielinen nimi vain olisi ”profit day”.