Suomi vaatii leikkauksia EU:lta

Suomi ja viisi muuta EU-jäsenmaata vaativat satojen miljardien leikkauksia tulevaan EU-budjettiin yhteisessä kirjeessään.

Saksan, Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan, Itävallan ja Suomen johtajat lähestyivät kirjeellä maanantaina 28. syyskuuta EU-puheenjohtajamaan Irlannin pääministeriä Micheál Martinia sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa António Costaa. Myös Suomen Kuvalehti on nähnyt kirjeen.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2028–2034 monivuotisesta budjetista eli rahoituskehyksestä (MFF). Maat vaativat yhdessä, että budjettia olisi ”perusteellisesti uudistettava”. Niiden mukaan komission esittämä, jopa noin 2 000 miljardin euron määrärahataso ei ole niukkoina aikana realistinen.

”Euroopan komissio on ehdottanut [määrärahoihin] noin 60 prosentin nimellistä korotusta. Se ei yksinkertaisesti ole realistista. Ei taloudellisesti, ei poliittisesti, eikä varsinkaan aikana, jolloin useiden jäsenvaltioiden julkinen talous antaa aihetta vakavaan huoleen”, johtajat kirjoittavat.

Suomen puolesta kirjeen on allekirjoittanut pääministeri Petteri Orpo (kok).

Neuvottelut uudesta budjetista alkoivat, kun EU-komissio julkisti heinäkuussa 2025 oman esityksensä. Viimeksi EU-johtajat käsittelivät budjettia kesäkuisessa huippukokouksessaan Brysselissä. Pohjana toimi tuolloin silloisen puheenjohtajamaan Kyproksen neuvotteluesitys, jossa budjettia oli pienennetty komission ehdotukseen nähden muutaman prosentin eli noin 32 miljardin euron verran.

Moni EU-johtaja ja esimerkiksi neuvoston puheenjohtaja Costa ovat toivoneet neuvottelujen valmistuvan jo tämän vuoden puolella, mutta toive on vähintäänkin kunnianhimoinen – niin kaukana jäsenmaiden näkemykset ja toiveet ovat toisistaan.

EU-parlamentti ja jotkin jäsenmaat ovat vaatineet unionille entistäkin suurempaa budjettia. Päinvastaisella linjalla taas ovat maanantaina neuvoston puheenjohtajalle kirjelmöineet maat.

”Meidän kuusi maatamme rahoittavat yksinään lähes 40 prosenttia kaikista jäsenvaltioiden maksuosuuksista. Vaikka nettomaksajat ovat kokonaisuutena vähemmistössä, ne kantavat noin kolme neljäsosaa koko rahoitustaakasta”, johtajat huomauttavat kirjeessään.

Johtajien mukaan budjetti tulee joka tapauksessa kasvamaan nykyisestä, vuosille 2021–2027 tehdystä rahoituskehyksestä.

”Jo tällainen korotus aikana, jolloin kansallista julkista taloutta vakautetaan, on merkittävä sitoumus. Se osoittaa, miten vakavasti suhtaudumme vahvemman Euroopan tarpeeseen. Meidän on kuitenkin oltava myös realistisia.”

Johtajat vaativat myös, että rahoitusta on kohdistettava erityisesti turvallisuuteen ja puolustukseen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin sekä muuttoliikkeen torjuntaan. Samalla kaikilta muilta osa-alueilta olisi haettava säästöjä.

Kirjeen allekirjoittaneiden päämiesten mukaan yhteinen velanotto ei myöskään voi olla ratkaisu kinkkiseen kysymykseen.

”Meidän on tehtävä valintoja.”

Nykyiseltä EU-puheenjohtajamaalta Irlannilta odotetaan lähiaikoina uutta neuvotteluesitystä budjetista. Johtajien mukaan tässä esityksessä olisi esitettävä ”sellainen kokonaistaso, jonka rahoitustaakan kantajat pystyvät realistisesti hyväksymään”.

Kirjeestä kertoi aiemmin myös Financial Times. Lehdelle puhunut diplomaattilähde arvioi, että ilman rahoitusleikkauksia budjetista ei synny sopua. Budjetti vaatii kaikkien EU-maiden hyväksynnän.

Lehti kertoi uutisessaan myös, että maat haluaisivat vähentää erityisesti rahoitusta koheesio- eli aluetukiin ja maatalouteen. Tällaista mainintaa kirjeestä ei kuitenkaan löydy. Myös Orpo kiisti tiistaina Ylelle, että Suomi ajaisi leikkausta maataloustukiin.