Kuuntele Politiikan viikko -podcast
Tällä viikolla pohdimme, miksi Stubb ja Støre soittivat Putinille juuri nyt. Entä miksi ranskalaiset ovat niin vihaisia?
Politiikan viikko -podcastissa Suomen Kuvalehden politiikan toimitus analysoi politiikan tärkeimmät käänteet.
Voit kuunnella jaksot SK:n sovelluksesta, Spotifysta, Apple Podcastista ja Youtubesta.
Tuoreimmassa jaksossa politiikan toimittaja Robert Sundman, toimittaja Milka Valtanen ja tuottaja Annu Marjanen pohtivat, miksi Suomen ja Norjan johtajat soittivat Vladimir Putinille juuri nyt. Kannattiko puhelu tehdä?
Monien Euroopan maiden puhelinyhteydet Venäjän johtoon ovat olleet poikki vuodesta 2022 alkaen, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Tiistaina presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kuitenkin yllättäen tarttuivat luuriin.
Pohjoismaiden johtajat olivat saapuneet Helsinkiin Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolle, ja Säätytalolla maiden pääministerien piti olla keskustelemassa nuorten kanssa sosiaalisen median ikärajoista.
”Nopeasti me paikalla olijat huomasimme, että yksi on joukosta poissa: Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Ja aika pian sähköpostiin kilahtikin tieto, missä Støre oli: puhumassa Putinin kanssa puhelimessa yhdessä presidentti Stubbin kanssa”, Robert Sundman sanoo.
Kaikki eivät tästä ilahtuneet, vaan esimerkiksi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen haukkui kollegansa Säätytalolla. Eurooppalaisten kollegoiden reaktiot jakautuivat.
Mistä oikein oli kyse ja millainen särö pohjoismaiseen yhteistyöhön syntyi?
Uudessa jaksossa puhumme myös siitä, miksi ranskalaiset ovat niin vihaisia. Milka Valtanen ja Annu Marjanen palasivat juuri Pariisista, jossa he kävivät etsimässä vastauksia.
Väkivaltaiseksi äityneitä mielenilmauksia on seurattu kiinnostuneina myös Suomessa. Monet suomalaiset poliitikot ovat kiistelleet siitä, keitä kaduilla oikeastaan on, mitä he edustavat ja minkä puolesta he protestoivat.
Milka Valtanen hämmästelee, millaisia Ranska-asiantuntijoita suomalaisista poliitikoista on yhtäkkiä tullut.
”Ehkä reaktiot kertovat ennen kaikkea siitä, miten monen eri asian protestiksi mielenosoitukset on jo kasvaneet. Niissä vastustetaan niin monia eri asioista, että jokainen voi melkein nähdä niissä sitä mitä itse haluaa. Siis vaikkapa yhteiskunnallista eriarvoisuutta, käsistä riistäytynyttä maahanmuuttoa, poliisiväkivaltaa tai äärivasemmiston nousua.”
Protesteista on tullut myös Ranskan ulkopuolella keppihevonen, jota eri osapuolet käyttävät itselleen sopivan agendan ajamiseen.
Millaisia ajatuksia Ranskan-matka herätti ja mitä protestit kertovat nuorten ikäluokkien tyytymättömyydestä Euroopassa?
Tarjolla jälleen täysi puolituntinen viisastelun polttoainetta!
-
Politiikan viikko tarjoaa viisastelun polttoainetta, lupaa podcast-isäntä Robert Sundman. Suomen KuvalehtiSK aloittaa uuden podcastin – Politiikan viikko summaa puheenaiheet pilke silmäkulmassa
3 MIN