Rajat kiinni karkureilta

Euroopan unionin jäsenmaat tukevat Ukrainaa kymmenillä miljardeilla euroilla vuosittain. Nyt EU on alkanut käyttää myös maahanmuuttopolitiikkaa Ukrainan puolustuksen vahvistamiseen.

Ukrainalaisten pakolaisten tilapäistä suojelua jatkettiin hiljan maaliskuuhun 2028, mutta samalla direktiiviin tehtiin merkittävä rajaus: hakijoille, jotka eivät ole täyttäneet ”sotilaallisia velvoitteitaan”, ei anneta enää tilapäisen suojelun oleskelulupaa.

EU-maissa on myönnetty tilapäistä suojelua yli miljoona kertaa aikuiselle ukrainalaiselle miehelle. Ukrainalainen tutkiva NGL.media on arvioinut rajanylitysten perusteella, että maahan on jäänyt palaamatta lähes puoli miljoonaa täysi-ikäistä miestä. Suuruusluokka vastaa Ukrainan tappioita kuolleina ja haavoittuneina.

Valtaosa miehistä on lähtenyt laillisesti. Asepalveluksesta on voinut välttyä muun muassa monilapsisen perheen isä, yksinhuoltaja ja vammaisen lapsen vanhempi. Maasta on voinut poistua myös, jos on vapautettu armeijasta terveydellisistä syistä.

Ukrainan on jättänyt laittomasti arviolta 70 000 – 120 000 miestä.

Suomeen vuonna 2018 saapuneella Vadym Holubilla on useita ystäviä ja sukulaisia rintamalla. Hän tuntee kiristyneen ilmapiirin Ukrainassa: toiset kantavat vastuun, sotivat vuosia, toiset karttavat vastuuta, karkaavat maasta.

”Eräs sukulaiseni on sodassa kolmatta vuotta. Lyhyiden lomien jälkeen hän palaa aina rintamalle.”

”Miehistöpulan takia ei ole ketään, joka ottaisi hänen paikkansa.”

Venäjällä on pulaa sotilaista, mutta myös Ukraina tarvitsee kipeästi lisää taistelijoita. ”Vähintään 30 000 ihmistä joka kuukausi”, ilmoitti presidentin kansliapäällikkö Kyrylo Budanov elokuun lopussa.

Etulinjaan houkutellaan rahalla. Bonusten kanssa sotilaan kuukausiansio voi nousta 9 000 euroon. Jopa puolet etulinjan sotilaista yritetään löytää ulkomailta, etenkin Latinalaisesta Amerikasta.

”Iso osa ukrainalaisista rekrytoidaan kirjaimellisesti kadulta”, sanoo sotatieteilijä­ ­Ilmari Käihkö. ”Aseisiin pakotetut eivät ole sotilaita, joita asevoimat toivoo.”

Rekrytoinnin vaikeudesta kertoo entisen puolustusministerin Oleksi Reznikovin tuore idea: myös naisille pakollinen asevelvollisuus. Puolustusministeriö torjui ehdotuksen.

EU rajoitti Kiovan toiveesta tilapäistä suojelua armeijaa pakoilevilta ukrainalaismiehiltä. Viesti oli selvä pelote: palvelus­ikäiset miehet, älkää lähtekö maasta!

Rahan lisäksi Ukrainalla on vähän keinoja houkutella asepalvelusta vältteleviä, etenkään maasta lähteneitä.

”Ainoa, mitä sotaa käyvä maa pystyy tarjoamaan, on osallistuminen suureen kansalliseen kertomukseen”, Käihkö sanoo.

”Se ei ole argumentti, joka vetoaa heihin.”

Sodan alussa riitti vapaaehtoisia, mutta ei enää viidentenä sotavuonna. Kun Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen, Turussa asuva Vadym Holub jätti viestejä kutsuntatoimistoon. Ukrainasta ei kuulunut mitään.

Toista kertaa Holub ei ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Itä-Ukrainan sodassa hän taisteli omasta tahdostaan. Nyt Suomessa on pysyvä työ, vaimo ja kaksi poikaa. Paluu tuttuun pataljoonaan olisi ”yhden suunnan matka”.

”Miehistö on vaihdettu neljä, viisi kertaa. Niistä, jotka tunnen, ei juuri kukaan ole elossa.”

Ukrainan sota on viisikymppisten miesten taistelutanner. 48-vuotias Holub on vain vähän vanhempi kuin ukrainalaisten joukkojen keski-ikä. Aseisiin ei ole määrätty nuorukaisia.

Holubista Ukraina on tehnyt oikean valinnan.

”Nuorten miesten on opiskeltava ja perustettava perheitä, ei sodittava. He rakentavat Ukrainaa rauhan tultua.”

Palvelusikä alkaa 25-vuotiaana, kielto poistua maasta kahta vuotta aiemmin. Elokuussa 2025 maan johto yllätti eurooppalaiset tukijat: 18–22-vuotiaille myönnettiin lupa lähteä Ukrainasta.

Sodan alussa kokonaisia koululuokkia tyhjentyi alaikäisistä pojista. Vanhemmat olivat vieneet heitä ulkomaille, jotta jälkikasvu ei joutuisi myöhemmin rintamalle.

Ukrainan johto pelkäsi, että nuorten miesten siteet kotimaahan katkeaisivat. Avaamalla rajat parikymppisiä houkuteltiin palaamaan takaisin Ukrainaan töihin ja opiskelemaan.

”Jotkut pitivät päätöstä myös populistisena”, Käihkö kertoo. ”Se tulkittiin hallinnon lahjaksi nuorille, jotta he olisivat tyytyväisempiä äänestäjiä.”

Maanpuolustuspiireissä heräsi huoli. Entä jos iso joukko tulevia sotilaita lähtisi maasta eikä palaisi. Sodan jatkuessa vuosia rekrytointi muuttuisi entistä vaikeammaksi.

Pelko nuorten maastalähdöstä toteutui. Syksyllä 2025 Ukrainasta saapui EU-maihin arviolta satatuhatta täysi-ikäistä miestä. Tilapäisen suojelun hakemukset lisääntyivät jyrkästi. Loppuvuonna lähes puolet kaikista hakijoista oli täysi-ikäisiä miehiä.

Euroopan johtavat poliitikot hermostuivat. Yksin Saksa sai tuhat miespakolaista viikossa.

”Heitä tarvitaan siellä [Ukrainassa]”, lausui liittokansleri Friedrich Merz.

Vyöry nostatti rajuinta kritiikkiä Saksassa, Puolassa ja Tšekissä, jotka olivat ottaneet vastaan eniten pakolaisia. Sotatieteilijä Käihkö sanoo, että EU-maiden vastalauseissa oli aimo annos myös sisäpolitiikkaa.

”Maahanmuuttovastaisten puolueiden lisäksi monet perinteiset puolueet ovat koventaneet linjaa pakolaisia, myös ukrainalaisia, kohtaan.”

EU rajoitti tilapäistä suojelua elokuun alussa. Lopputulos oli kompromissi. Vaikka EU-maissa kimpaannuttiin parikymppisten joukkopaosta, 18–22-vuotiaat ukrainalaiset miehet saavat yhä lähteä maasta Kiovan ehdotuksesta.

Tilapäisen suojelun oleskelulupaa ei tarjota enää ”sotilaallisia velvollisuuksia” vältteleville. Rajaus koskee 25–60-vuotiaita miehiä, jotka ovat mobilisaation piirissä Ukrainassa.

Suomen maahanmuuttovirasto on saanut reilu sata hakemusta asevelvollisuusikäisiltä ukrainalaisilta sen jälkeen, kun tilapäisen suojelun rajaus on astunut voimaan.

Osa päätöksistä on myönteisiä, mutta myös kielteisiä on tehty.

”Todistustaakka on hakijalla”, sanoo prosessinomistaja Minna Serradj Migristä.

Hakijan on osoitettava, että on lähtenyt laillisesti maasta ja täyttänyt sotilaalliset velvoitteet. Ukrainassa on paljastunut myös huijauksia; on hankittu väärennettyjä dokumentteja tai maksettu lahjuksia. Silti raja­viranomaisen lähtöleima passissa on tärkeä todiste Migrille.

”Lähtöleima passissa helpottaisi meidän työtämme, mutta kaikilla sitä ei ole ollut.”

Älypuhelimeen ladattavalla Reserv+ -sovelluksella hakija voi hakea tiedot sotilasrekisteristä. Migrille sovellus on tapa todentaa, onko yli 18-vuotias täyttänyt sotilaalliset velvoitteensa. Ukrainassa sotilasrekisteriin kuuluu myös lääkintähuollon naisia. Heidän asemaansa ”selvitetään lisäkysymyksin”, sillä sotilasrekisteristä ei löydy helposti naisten tietoja.

Jos hakija ei saa tilapäisen suojelun oleskelulupaa, hän voi hakea turvapaikkaa. Serradj kertoo, että ukrainalaisille on myönnetty vain harvoin kansainvälistä suojelua.

”Geneven pakolaisyleissopimuksen mukaan sotilaskarkuruus ei ole itsessään peruste myöntää kansainvälistä suojelua.”

Valtaosa Venäjän armeijaa Suomeen paen­neista miehistä on saanut Migriltä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Päätös on voinut olla myönteinen, jos palautettu joutuisi sodassa tekemään sotarikoksia. Migrin mukaan ukrainalaisilla sotarikosriski on pienempi.

Lopulta Migri käsittelee jokaisen hakemuksen yksilöllisesti. Keskeistä on, voisiko armeijasta kieltäytyjä joutua kotimaassaan syytteeseen tai vainon kohteeksi.

Euroopassa kansainvälisen oikeuden tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet EU:n päätöstä kytkeä tilapäinen suojelu asevelvollisuuteen. ”Politiikaksi naamioitua painostusta”, Ukrainian Voices Refugee Committee -järjestön edustaja Pavlo Koshka on kuvannut.

Suomi on kannattanut EU-komission ehdotusta rajata tilapäistä suojelua.

”Taustalla on Ukrainan tukeminen, kun se puolustautuu Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan”, sanoo johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen sisäministeriöstä.

Euroopassa on ollut puheenvuoroja, joissa on vaadittu kaikkien täysi-ikäisten ukrainalaisten miesten palautusta. Mutta rajaus koskee vain uusia hakemuksia, ei jo tilapäisen suojelun saaneita asevelvollisuusikäisiä.

”Jos EU päättäisi laajentaa rajausta, se olisi juridisesti mahdollista”, Tuunanen sanoo. ”On tietenkin toinen kysymys, mitä halutaan poliittisesti.”

Suomessa on tilapäisessä suojelussa noin 12 000 täysi-ikäistä ukrainalaista miestä. Migrissä ei tiedetä, kuinka moni on lähtenyt Ukrainasta laillisesti tai laittomasti. ­Aiemmin sotilaallisten velvoitteiden suorittaminen ei ole ollut ehto tilapäisen suojelun oleskeluluvalle.

Vaatisi paljon selvittelyä, jos EU rajaisi tilapäisen suojelun kaikilta täysi-ikäisiltä ukrainalaisilta miehiltä.

”Käsittelymäärät olisivat melkoisia”, Migrin Serradj sanoo. ”Pitäisi olla yhteiset EU-säännöt siitä, miten toimittaisiin.”

Norja on määritellyt Ukrainasta turvallisia alueita, joilta saapuville ei myönnetä enää tilapäistä suojelua. Rajaus on ollut esillä myös EU:n päättävissä pöydissä, mutta se ei ole edennyt keskusteluja pidemmälle.

Samaan aikaan kun tilapäistä suojelua on kiristetty, pakolaisia on siirtynyt oleskeluluville työn, opiskelun ja perhesiteiden perusteella. Ukrainalaisille ei ole tiedossa räätälöityä, avokätistä oleskelulupaa rauhan tultua.

”EU:n yhteiset exit-suositukset lähtevät siitä, että suojelun päättyessä ukrainalaiset siirtyvät tavanomaisille oleskeluluville”, sisäministeriön Tuunanen sanoo.

EU pilotoi myös hanketta, jossa selvitetään ukrainalaisten vapaaehtoista paluuta. Berliiniin ja Tukholmaan on perustettu neuvontapisteet, joista voi saada tietoa muun muassa asunnon ja työpaikan hankinnasta.

Turkulaistunut Vadym Holub ajatteli pitkään, että palaa viiden vuoden kuluttua Ukrainaan. Sodan alettua hän oli vuokrannut omakotitalonsa Harkovasta tulleille pakolaisille. Lopulta paljastui, että asukkaat olivat varastaneet arvokkaan irtaimiston ja tuhonneet kiinteistöä.

Talo oli pakko myydä halvalla.

”Minun tulevaisuuteni on Suomessa”, Holub sanoo. ”Ukrainassa meillä ei ole mitään omaisuutta, vain vanhemmat ja sukulaiset.”