Hallitusneuvotteluiden julkisuuteen muutos?

Hallitus aikoo jälleen esittää, että hallitusneuvotteluiden julkisuutta rajoitettaisiin. Asiaa koskeva esitys lisättiin lainsäädäntösuunnitelmaan tiistaina, ja se on määrä antaa eduskunnalle lokakuussa.

Hallitus koetti tehdä vastaavaa lakimuutosta jo viime vuonna osana laajempaa esitystä, jossa ehdotettiin useita eri muutoksia valtioneuvoston toimintaan. Lausuntopalautteen perustella hallitusneuvotteluiden julkisuutta koskeva kohta kuitenkin poistettiin esityksestä, ja asiaan päätettiin palata myöhemmin.

Tuolloin lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa lakiin olisi kirjattu eräänlainen poikkeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin eli niin kutsuttuun julkisuuslakiin. Julkisuuslain lähtökohtana on, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä.

Hallitus halusi lisätä lakiin kohdan, jonka mukaan ministeriöiden ”eduskuntaryhmien pyynnöstä hallitusohjelman neuvottelua varten” laaditut asiakirjat olisivat julkisia vasta, kun hallitus on antanut ohjelmansa eduskunnalle, mikäli ”tiedon antaminen ennen mainittua ajankohtaa” voisi aiheuttaa ”haittaa hallitusohjelman neuvotteluiden toteuttamiselle”.

Käytännössä hallitus tavoittelee muutoksella neuvottelurauhaa sopia hallitusohjelmasta ilman, että asiakirjojen pohjalta käydään julkista keskustelua keskeneräisistä asioista.

Suomen Kuvalehden tiedossa ei ole, miten muotoiluja tai esityksen perusteluja on mahdollisesti muutettu aiemmasta versiosta.

Tiedotusvälineet ja ministeriöt ovat riidelleet oikeudessa hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyvästä asiakirjajulkisuudesta.

Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitusta muodostettaessa keväällä 2023 monet ministeriöt toimittivat julkisuuslain periaatteiden mukaisesti tiedotusvälineille niiden pyytämiä arvioita ja tausta-asiakirjoja, jotka oli laadittu neuvottelijoiden käyttöön. Julkisuuslain lähtökohta on, että asiakirja on julkinen, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa.

Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan toimittanut joitakin tausta-asiakirjoja tai esimerkiksi leikkauksiin liittyviä laskelmia. Asiaa puitiin Ylen ja STT:n aloitteesta ensin Helsingin hallinto-oikeudessa ja myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).

KHO:n ennakkopäätöksessä todettiin, ettei salaamiselle ollut perusteita. Oikeus katsoi, että hallitusneuvotteluihin laaditut tausta-aineistot olivat julkisia jo neuvottelujen aikana. Helsingin hallinto-oikeus oli päätynyt samaan ratkaisuun jo aiemmin.

Nyt valmistelussa olevan lakimuutoksen tarkoituksena on puuttua tähän julkisuuteen. Valtiovarainministeriö piti viime vuonna lausuntokierroksella ehdotusta ”tärkeänä ja tarpeellisena selkeytyksenä nykytilaan”. Ministeriö katsoi, että nykyisin laki ei määritä sitä, miten viranomaisten pitäisi kohdella juuri hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyviä asiakirjoja.

Ehdotus sai lausuntokierroksella kritiikkiä paitsi toimittajajärjestöiltä myös esimerkiksi laillisuusvalvojilta.

Valtioneuvoston oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että ”ehdotetun kaltainen sääntely olisi usealla tavalla ongelmallinen”. Oikeuskansleri sekä eduskunnan oikeusasiamies ja oikeusministeriö katsoivat eri sanamuodoin, että sääntelyn tarvetta olisi arvioitava vielä kriittisesti. Mikäli sääntelyn todettaisiin olevan välttämätöntä, se olisi kuitenkin pyrittävä perustelemaan seikkaperäisemmin ja ehdotuksen olisi oltava täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, he totesivat.

Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeusministeriö kiinnittivät huomiota myös perustuslakiin. Vaade julkisuudesta kumpuaa jo perustuslaista, jonka mukaan ”viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia”.

Oikeusministeriö ja valtioneuvoston oikeuskansleri katsoivat myös, että tuolloin lausuntokierroksella ollut ehdotus jätti avoimeksi sen, minkälaisten kriteerien perusteella ministeriöissä arvioitaisiin asiakirjoihin sisältyvän tiedon julkiseksi tulon mahdollisesti aiheuttamaa haittaa.

Oikeusministeriön mukaan tällaisesta niin kutsutusta vahinkoedellytyslausekkeesta huolimatta säännöksen soveltaminen ja julkisuuden rajoitus voisi muodostua käytännössä kategoriseksi. Se tarkoittaisi kaikkien neuvotteluihin liittyvien asiakirjojen salaamista kunnes hallitusohjelma on annettu eduskunnalle.