Pahoittelut uhreille
Péter Magyar astui valtaan ja pyysi anteeksi toisinajattelijoilta. Häntä tullaan syyttämään orbánilaisuudesta vielä monta kertaa.
13
MIN
SK Unkarissa
Vanha valta romahti hämmästyttävän nopeasti.
Fidesz-puolueen ja Viktor Orbánin julisteita revittiin ja tallottiin.
Patrioottisen MCC-korkeakoulun opiskelijat huusivat Tiszan iskulauseita.
Fideszin valitsema presidentti kieltäytyi tottelemasta syrjäytettyä pääministeriä, joka halusi pitää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sortavan lain voimassa.
Julkisen palvelun tv-kanavan uutispäätoimittaja erotettiin. Pahin ilkeilyohjelma lakkautettiin.
Yritykset kiirehtivät vannomaan tukeaan Péter Magyarille, vaalivoittajalle ja Tiszan puheenjohtajalle. Oppositiossa olleet tiedotusvälineet alkoivat saada yhteydenottoja mainostajilta.
Orbán erosi parlamentista.
Fideszin pääsanomalehti Magyar Nemzet julkaisi kirjeen, jossa se ilmoitti lakkaavansa kutsumasta Magyaria tuholaiseksi, joka pitää hävittää.
Propagandakoneistoa pyörittänyt oligarkki itki tv-lähetyksessä ja ilmoitti luovuttavansa merkittävimmät yrityksensä ja sijoituksensa valtiolle.
Rotat jättävät uppoavan laivan, ilkuttiin.
Lauantaina 9. toukokuuta Péter Magyar asteli Unkarin uusgoottilaisen parlamenttitalon portaille. Hän asettui punaiselle matolle, seinien korkuisten kansallislippujen väliin.
Niin monta vuotta tämä rakennus on edustanut ylellisyyttä, ylimielisyyttä ja sortoa, Magyar lausui.
Rakennus on valtava. Maailman toisiksi suurin parlamenttitalo.
Mutta tänään te olette ottaneet sen takaisin! Magyar jatkoi. Tänään jokainen vapautta rakastava ihminen maailmassa tahtoisi olla vähän unkarilainen!
Hän pyysi anteeksi niiltä, joita oli kohdeltu väärin.
”Kaikilta niiltä, joita on leimattu, ahdisteltu tai kohdeltu vihollisina sen vuoksi, että he ovat uskaltaneet puhua avoimesti, puolustaa heikommassa asemassa olevia, esittää kritiikkiä tai yksinkertaisesti ilmaista eriävän mielipiteen”, hän sanoi.
”Pyydän anteeksi.”
Kymmenet tuhannet aukiolle kokoontuneet hurrasivat. Hyppivät, nauroivat, halasivat.
Virkaanastujaisten päivämäärä oli sama kuin Eurooppa-päivällä ja Venäjän voitonpäivällä. Parvekkeella liehui ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen EU:n lippu.
Magyar oli juuri vannonut pääministerin valan ja toistanut perässä olevansa lojaali maan perustuslaille.
Yksi hänen päätehtävistään on kirjoittaa se uudelleen.
Klub Rádion juontaja Eszter Herskovits raportoi tapahtuneesta aamun ajankohtaisohjelmassaan.
Se oli aivan käsittämätöntä. Joka päivä tuli jotain. Kaikki ennen kuin uusi hallitus oli edes nimitetty.
Hänen kanavansa oli viimeinen liberaali tiedotusväline, jonka annettiin toimia Orbánin aikana.
Siltä vietiin taajuus vasta viisi vuotta sitten. Omistaja oli kieltäytynyt myymästä kanavaa Fidesziä tukevalle bisnesmiehelle ja erottamasta suosittua juontajaa, joka arvosteli hallintoa.
Lähetykset siirrettiin nettiin, ja kanava joutui pyytämään säännöllisesti kuulijoilta rahaa pysyäkseen pystyssä.
Yhtäkkiä Herskovits olikin se, joka kutsuttiin vastavalitun hallituksen tiedotustilaisuuksiin. Hän ei ollut haastatellut yhtäkään valtaapitävää vuosiin. Kukaan ei ollut suostunut.
Nyt olisi opeteltava tekemään oikeaa journalismia. Vahtimaan vallanpitäjiä, ei vastustamaan heitä.
”Meidän on naksautettava jotain päässämme”, Herskovits sanoo. Toimitus on kodikas, suuri yksityisasunto lähetystökorttelissa. Pikkuruisiin huoneisiin on rakennettu radiostudioita.
”Meidän on ymmärrettävä, ettemme ole enää selviytyjiä tai jonkinlaisia sankareita. Olemme vain tavallisia toimittajia.”
Se tuntuu harvinaisen helpottavalta.
Kanava yrittää nyt saada FM-taajuutensa takaisin. Se on toiveikkaasti säilyttänyt ohjelmansa sellaisena, että se voi palata radioaalloille muuttamatta juuri mitään.
Magyarin tiedotustilaisuuksiin ei päästetty lainkaan Fideszin mediaa, siis valtaosaa Unkarin tiedotusvälineistä.
Oliko se oikein? Eiväthän ne olleet varsinaisesti oikeita journalistisia tiedotusvälineitä, mutta kuuluiko syrjäytetyille kostaa vai kuuluiko luvattuun demokratiaan sallia pääsy heillekin?
Ei Herskovits tiennyt. Ei kukaan tuntunut tietävän.
Unkarilaiset olivat kyllästyneitä olemaan apaattisia.
Sairaaloissa ei ollut vessapaperia tai saippuaa. Koulujen ikkunalasit tippuivat karmeista eikä kukaan tullut korjaamaan. Hallituksen mediat kehittelivät lokakampanjoita opettajien oikeuksien puolesta puhuneita lukiolaisia vastaan.
Unkarilaiset halusivat Eurooppaan, eivät Venäjälle. He olivat väsyneitä korruptioon, inflaatioon, aivovuotoon ja köyhyyteen.
Kaikkea sitä. Mutta mukana oli myös sattumaa.
Oppositiomedia 444:n toimituksessa yleisen sähköpostilaatikon lukeminen ei tosiaan ollut suosituin tehtävä. Jos vinkki olisi jäänyt lukematta, Magyar ei olisi välttämättä koskaan saanut mahdollisuutta.
Viesti saapui tammikuussa 2024. Sen oli lähettänyt nimimerkki Vidéki prókátor, maaseudun asianajaja.
Asianajajalla oli tapana käyttää aamujen ensitunnit unkarilaisten ja eurooppalaisten tuomioistuinten päätösten lukemiseen. Ammatillisen kehityksen takia, niin hän kertoi myöhemmin nimettömästi antamissaan haastatteluissa.
Tammikuisena aamuna olivat vuorossa presidentti Katalin Novákin edellissyksyn armahtamispäätökset. Ne julkaistiin nimettöminä, mutta asianajaja kiinnitti huomiota päätökseen BH.2024.3. Hän teki nopeasti pari nettihakua selosteessa mainituilla avainsanoilla: lastenkoti, pakottaminen.
Enempää ei tarvittu. Oli selvää, että kyse oli Bicsken lastenkodin tapauksesta. Lastenkodin apulaisjohtajan tuomio oli saanut lainvoiman vuonna 2021 ja tuomion mitta täsmäsi.
Presidentti oli armahtanut apulaisjohtajan, joka oli peitellyt kymmeneen lapseen kohdistunutta, yli kymmenen vuotta jatkunutta seksuaalista hyväksikäyttöä. Rikosta oli alettu tutkia, kun yksi uhreista oli tehnyt itsemurhan.
Asianajaja lähetti löydöksensä muutamalle riippumattomalle medialle. Vain 444:ssä luettiin viesti ja selvitettiin asiaa.
Skandaalista tuli valtava.
Novák oli Fideszin pitkäaikainen kärkipoliitikko. Hänen, kuten puolueenkin, imago oli rakennettu kristillisten perhearvojen varaan. Ennen kuin hänestä tehtiin presidentti vuonna 2022, hän toimi perheasiainministerinä ja esiintyi lasten suojelijana. Hänellä itsellään oli kolme lasta.
Armahduksen oli allekirjoittanut myös entinen oikeusministeri Judit Varga. Hän oli Péter Magyarin entinen vaimo, hiljan eronnut.
Kahdeksan päivää myöhemmin Novák jätti presidentin tehtävät.
Varga luopui kansanedustajan paikasta ja vetäytyi EU-vaaleista. Seuraavana päivänä Péter Magyar antoi haastattelun oppositiokanava Partizanille.
Hän sanoi, että muutama perhe omisti puolet koko Unkarista. Että julkisia varoja siirrettiin sisäpiirille, että valtionyhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa suosittiin järjestelmällisesti Orbánin lähipiiriä. Että koko järjestelmä perustui puhtaaseen korruptioon.
Monet olivat tietenkin sanoneet niin aiemminkin. Mutta se oli ensimmäinen kerta, kun joku Fideszin sisäpiiristä sanoi niin.
Haastattelu keräsi viikossa kaksi miljoonaa katsojaa.
Maaliskuun 15. päivänä 2024, Unkarin vallankumouksen merkkipäivänä, Magyar järjesti ensimmäisen mielenosoituksen parlamenttitalon edessä.
Hän pelkäsi, ettei kukaan tulisi. Neljäkymmentätuhatta tuli.
Magyarilla ei ollut puoluetta, mutta hänellä oli kannatusta.
Pikkuruinen keskusta-oikeistolainen Tisza otti yhteyttä. Salainen tapaaminen järjestettiin keskiyöllä pimeällä huoltoasemalla Pohjois-Unkarin Egerissä.
Magyarin mielestä puolueella oli hyvä nimi, kunnioitus ja vapaus, ja mukava logo.
Gábor Iványi aisti, että jotain oli tapahtumassa. Hän oli nähnyt sen ennenkin.
Iványi tutustui Orbániin 1980-luvun lopussa. He olivat aktiivisia kommunistihallinnon kaataneessa demokratialiikkeessä. Iványi on metodistipastori, joka näytti Marxilta, mutta vaati neuvostojoukkojen vetäytymistä ja vapaita vaaleja.
Molemmat olivat liikkeen nousevia tähtiä. Iványi siunasi Orbánin avioliiton ja kastoi kaksi tämän lasta.
Orbánin ensimmäisellä pääministerikaudella, 2000-luvun taitteessa, Iványi istui parlamentissa Vapaiden demokraattien liiton kansanedustajana.
Nykyään hänellä on valkoinen parta, kävelykeppi ja evankelinen seurakunta. Sievän 1970-lukulaisesti sisustetun toimiston seinällä on mustavalkoinen valokuva kodittomasta, joka nukkuu puistonpenkillä. Iványin seurakunta pitää yömajaa ja koulua pakolaisille.
Paria päivää aiemmin hän on ollut oikeudessa, yhdessä monista viime aikojen istunnoista. Häntä syytetään jengiväkivallasta viranomaisia kohtaan. Verottaja oli tullut tekemään tarkastusta seurakunnan toimistoon ilman etsintälupaa, ihmisiä oli kerääntynyt ja jossain vaiheessa joku oli tönäissyt jotain toista.
Oikeudenkäyntiä pidetään niin poliittisena, että osa todistajista on kieltäytynyt vastaamasta yhteenkään syyttäjän esittämään kysymykseen.
Iványin ja Orbánin välit katkesivat vuonna 2010, kun Orbánista tuli uudelleen pääministeri. Fidesz oli voittanut ylivoimaisen enemmistön paikoista, ja Iványi kieltäytyi tukemasta sitä ja Orbánia. Fidesz oli alkanut tehdä yhteistyötä äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen kanssa.
Kostoksi Orbán muutti kirkkolakia niin, että Iványin seurakunta menetti kirkollisen asemansa. Se ei saanut enää forinttiakaan valtion tukea.
Orbánin ei tarvinnut enää hyväksyttää perustuslain muutoksia parlamentissa. Fidesz muuttui konservatiivisesta oikeistopopulistiseksi, euroskeptiseksi ja kristillis-nationalistiseksi.
Se aloitti viholliskuvien luomisen kodittomista. Juuri heistä, joita Iványi puolusti.
Ensin penkeillä istumisesta ryhdyttiin sakottamaan, sitten niillä nukkuminen kriminalisoitiin. Ruoan etsiminen roskiksista määriteltiin varastamiseksi. Jos sakkoja ei pystynyt maksamaan, tuomittiin vankeuteen, eivätkä asunnottomat tietenkään pystyneet.
”Siinä ei ole mitään kristillistä”, Iványi sanoo.
”Se on sen vastakohta.”
Iványista tuli yksi Orbánin kovaäänisimmistä kriitikoista. Hallinto katkaisi seurakunnalta avustusten lisäksi sähköt.
Niissä vuoden 2022 vaaleissa, joissa Katalin Novákista tuli presidentti, Gábor Iványista oli lähellä tulla opposition presidenttiehdokas.
Ehdokkuudesta on puhuttu nytkin. Magyar on vaatinut nykyistä presidenttiä Tamás Sulyokia eroamaan.
Mutta ei kukaan ole sitä tosissaan ehdottanut, Iványi sanoo. Jos ehdottaisi, hän ei kuulemma väistäisi vastuusta palvella maataan.
Vaikka Orbán aloitti liberaalina demokraattina ja päätyi itsevaltaiseksi nationalistiksi, Iványi ei usko, että Magyarille käy niin. Ei välttämättä.
”Olennaista on, että ihmiset ymmärsivät, että heidän äänillään on merkitystä”, Iványi sanoo.
”Monet ratkaisevat äänestäjät ovat kasvaneet Orbánin järjestelmässä. Heillä ei ole kokemusta mistään muusta, mutta he ajattelivat silti, että he voivat muuttaa asioita.”
Jos tilanne pahenee, ihmiset lähtevät taas kadulle.
Jälkikäteen ajateltuna kodittomien kohtelu tuntuu kokeilulta, asunnottomien kanssa työskennellyt Tessza Udvarhelyi sanoo. Hän on entinen aktivisti ja nykyinen Budapestin 8. kaupunginosan varapormestari.
Ikään kuin olisi testattu, millaiset puhetavat ja lakimuutokset toimivat. Kokeilu suoritettiin 8. kaupunginosassa. Se on Budapestin ainoa, joka oli ennen oppositiokoalition paikallisvaalivoittoa Fideszin hallinnassa. Laeista tehtiin myöhemmin kansallisia. Kodittomuus kiellettiin perustuslaissa.
Se oli alkusoittoa painostukselle ja häirinnälle, mitä myöhemmin sovellettiin pakolaisiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, Euroopan unioniin, Ukrainaan.
Seuraavina vuosina oli median vuoro. Julkinen keskustelu kansallistettiin. Mediamarkkinaa muokattiin painostamalla mainostajia. Unkarissa valtio ja valtion omistamat yritykset ovat suurimpia mainostajia, ja yksityiset, jotka olivat riippuvaisia hallituksen myöntämistä luvista ja suosiosta, tekivät nopeasti omat johtopäätöksensä.
Tiedotusvälineet joutuivat lopettamaan tai ne myytiin. Fideszin kylkeen perustettu mediasäätiö haali omistukseensa 470 julkaisua. Erikseen oli vielä valtion suoraan omistama yleisradio, jolle syydettiin valtavasti rahaa, enemmän kuin millekään eurooppalaiselle yleisradioyhtiölle.
Järjestökenttä lamautettiin säätämällä laki ulkomaisesta rahoituksesta. Jos rahoitusta tuli yli 24 000 euroa vuodessa, järjestö leimattiin ulkomaalaisrahoitteiseksi. Sitä kutsuttiin läpinäkyvyyslaiksi. Euroopan unionin tuomioistuin määritteli sen laittomaksi, mutta hallitus korvasi lain uudella samanlaisella.
Seuraavaksi säädettiin niin kutsuttu Soros-lakipaketti. Sillä tehtiin pakolaisten auttamisesta laitonta.
Viime vuosina tahti vain kiihtyi.
Vuonna 2024 Orbán perusti kansallisen suvereniteetin suojelutoimiston. Sen tehtävä on laatia raportteja ihmisistä ja yhdistyksistä, jotka saavat rahoitusta ulkomailta ja uhkaavat siten Unkarin kansallista suvereniteettia.
Uusin lakiehdotus olisi antanut parlamentille valtuudet laatia luettelo järjestöistä, joiden pankit olisivat velvollisia luovuttamaan tietoja niiden tilitapahtumista. Lista oli tarkoitus koostaa suvereniteetin suojelutoimiston raporttien pohjalta. Lakia ei kuitenkaan ehditty säätää.
Vaalien jälkeen apulaispormestari Udvarhelyi oli iloinen ja yllättynyt pelkästään siitä, että valtionhallinto alkoi lähettää sähköposteja.
Hän kutsui työkaverit katsomaan, kun postilaatikossa näytti olevan viesti hallitukselta. Se oli vastaus johonkin kauan sitten kysyttyyn kysymykseen: Kiitos viestistänne, otamme sen huomioon.
”Kuulostaa hullulta, mutta se oli iso juttu.”
Udvarhelyi on työskennellyt pääkaupungin paikallispolitiikassa seitsemän vuotta, mutta ei ole juuri koskaan varsinaisesti keskustellut keskushallinnon kanssa.
”Minulla ei ole aavistustakaan, miten maa toimii, kun valtionhallinto ja paikallistaso eivät vihaa toisiaan.”
Kaikesta huolimatta Unkarissa oli Orbáninkin aikana järjestöjä, jotka protestoivat. Oikeusoppineita, jotka valittivat kansainvälisiin tuomioistuimiin ja toimittajia, jotka perustivat aina uuden median, kun edellinen meni alta.
Tiszan taakse järjestäytyivät kuitenkin muut, sellaiset, jotka eivät olleet tottuneet järjestäytymään tai vastustamaan. Tisza ei ole varsinaisesti puolue, se on kansanliike. Kaikki puolueet tykkäävät sanoa olevansa, mutta Tiszan kannattajilla ei aidosti ole yhteistä aatetta tai poliittista linjaa.
Magyar kierteli ympäri maata, kävi kaikissa vaalipiireissä. Käveli näytösmäisesti 300 kilometriä Budapestista Romanian rajalle ”yhdistääkseen kansan”. Vapaaehtoiset järjestäytyivät tukiverkostoiksi, joita kutsuttiin saariksi.
Ainoa tavoite oli kaataa Orbán.
Nyt pitäisi muuttaa koko järjestelmä.
Se on vähän kuin olisi joutunut vakavaan moottoripyöräonnettomuuteen, pastori Gábor Iványi sanoo. Koko keho on ruhjeilla ja kun menee lääkäriin, tämä katsoo ja huokaa: mistä voi edes aloittaa?
Uusi perustuslaki, ilman muuta, se on luvattu. Mutta jonkinlaisen parlamentaarisen prosessin kautta määräenemmistöstä huolimatta. Fideszin perustuslakia kirjoitettiin iPadilla Brysselin ja Strasbourgin välisellä junamatkalla ja sitä muutettiin 15 kertaa.
Mutta mikä se prosessi voi olla? Parlamentissa istuu nyt 141 Tiszan edustajaa, 52 Fideszin vaaliliiton edustajaa ja kuusi äärioikeistolaista. Fideszin kakkos- ja kolmosketjusta tunnustellaan jo mahdollisuuksia puolueen vaihtamiseen, ja jos Fidesz hajoaa, maassa ei ole lainkaan oppositiota.
Koeta siinä osoittaa Euroopan unionille, että oikeusvaltio ja demokratia on palautettu ja unionin jäädyttämät miljardituet vapautettava.
Valtionmedia pitää hajottaa, mutta mitä sen toimittajille tehdään? Onko järkevää lakkauttaa äärimmilleen paisutettu ja politisoitu yleisradioyhtiö kokonaan? Sulkea se symbolisesti määräajaksi ja uudistaa hiljalleen?
Entäs sitten perustuslakituomioistuin? Koko oikeusjärjestelmä? Elinikäisiin virkoihin nimitetyt virkamiehet? Yksityisiin säätiöihin kiinnitetyt valtion miljardit? Millainen on demokraattinen prosessi, jolla ne puretaan? Kansallistetaan ilman kommunismisyytöksiä? Voiko sellaista tehdä käyttämättä samoja keinoja, joita Fidesz käytti niiden luomiseen?
Tiszalla on yli 200-sivuinen vaaliohjelma, mutta tällaisiin kysymyksiin se ei vastaa. Kukaan ei oikein tiedä, mitä tulee tapahtumaan, tuskin puolue itsekään.
Ne, joilta Magyar pyysi virkaanastujaispuheessaan anteeksi, eivät uskalla juhlia ihan vielä.
Torstaina, kolme päivää ennen uuden hallituksen virkaanastujaisia, Zita Gurmai kävi tyhjentämässä työhuoneensa. Hän otti kuvia ikkunastaan, josta näkyi suoraan Tonavalle. Istuntosalista, käytävistä ja itsestään käytävillä.
Kyllä siinä tunteet nousivat pintaan.
Hänen puolueensa, sosialistinen MSZP, oli istunut parlamentissa 37 vuotta. Gurmai, sen varapuheenjohtaja, kymmenen vuotta. Nyt oli viimeinen päivä. Hän kuvasi videon, jossa kiitti mekaanikkoja ja siivoojia.
Sitten hän ajoi puoluetoimistolle Budan lähiöön, yksikerroksiseen betonielementtitaloon, jonka sokkeloiset, beigeentyneet sisäpinnat kaipaisivat remonttia. Sinne puolue joutui kaksi vuotta aiemmin, kun sen oli pakko myydä viimeinen kiinteistönsä keskustan läheltä.
Puolueen varat ja kannatus ovat luisuneet koko Fideszin 16-vuotisen valtakauden ajan.
MSZP on kyllä oppositiopuolue, mutta sellainen, joka hyötyi Fideszin vallasta. Sitä pidetään heikkona, mukavuudenhaluisena ja etabloituneena, niin sanottuna vanhana oppositiona, joka ei edes yrittänyt saada mitään aikaan.
Tisza ei halua olla missään tekemisissä sosialistien kaltaisten puolueiden kanssa. MSZP yritti kyllä. Puheenjohtaja otti yhteyttä Magyariin, mutta tämä kieltäytyi keskustelemasta.
Gurmaista se on virhe.
”Kaikki se tieto, mikä meillä on… he tarvitsevat ihmisiä hallinnosta, ministeriöistä, kaikkialta. Ei sellaista kannata heittää hukkaan.”
Vaalivoiton juhlallisuuksiin vanha oppositio sentään kutsuttiin. Mutta se taisi olla enemmänkin kohteliaisuus.
Juttua varten on haastateltu Okotars-säätiön Veronika Moraa, Center for Sustainable Median perustajaa Peter Erdelyia ja 2RK-puolueen varapuheenjohtajaa Emese Pekárné Farkasia. Lähteenä on käytetty myös Tiszasta kertovaa dokumenttia Tavaszi szél – az ébredés. Fideszistä ei vastattu haastattelupyyntöihin.