Riistetyt

Turvapaikanhakijat ja paperittomat ovat työnantajille väkeä, jota on helppo huijata. Rikoksiin ei puututa, sillä päättäjien katse on muualla.

Kotimaa 23.03.2018 06:00
teksti Leena Kylliäinen kuvitus Samuli Siirala

Yusuf ja Adil asuvat leirintäalueen mökissä. He siivoavat, huolehtivat pihoista, remontoivat ja rakentavat laajennusta. He ovat tehneet töitä jo puoli vuotta, mutta palkka ei ole tullut kertaakaan. Ruokansa he ostavat turvapaikanhakijoille maksettavalla hieman yli kolmensadan euron kuukausirahalla.

Miehet tietävät, että Suomessa työntekijälle kuuluisi maksaa palkkaa, mutta ovat silti tyytyväisiä. Omassa mökissä on helpompaa kuin täyteen ahdetussa vastaanottokeskuksessa. Leirintäalueella ei sentään tarvitse pelätä, jollei suututa omistajaa. Sitä he eivät aio tehdä.

Myös työnantaja on tyytyväinen. Hänellä on ilmaista työvoimaa, josta ei koidu muita kuluja kuin mökin hieman korkeammat lämmityskustannukset.

Työnantaja on kyllä luvannut maksaa palkat heti kun ehtii, ehkä jo ensi kuussa. Lisäksi pomo on luvannut hankkia miehille työhön perustuvan oleskeluluvan, mikäli Migri ei muuten anna jäädä Suomeen. Sitä miehet eivät tiedä, ettei nollasopimuksella saa TE-keskuksen siunausta työluvalle.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö