Etelä-Sudan: Kotikutoinen sota pysäytti kehityksen
Kriisin taustalla ovat heimoristiriidat ja valtataistelu.
Puoli miljoonaa sotaa paennutta. Tuhansia kuolleita. Maa jakautunut. Maailman uusin itsenäinen valtio Etelä-Sudan syöksi itsensä kuukaudessa takaisin synkkään lähimenneisyyteensä.
Kristittyjen ja luonnonuskontojen harjoittajien asuttama Etelä-Sudan kävi vuosina 1956–1972 ja 1983–2005 kaksi raskasta sisällissotaa irtautuakseen pohjoisen Sudanin islamilaisesta pakkovallasta. Pinta-alaltaan ja väestöltään noin kaksi kertaa Suomen kokoinen valtio itsenäistyi lopulta heinäkuussa 2011 vapautusliike SPLM:n johdolla. Se oli silloin köyhimmänkin Afrikan mittasuhteissa äärimmäisen alikehittynyt maa.
Uusi täysin kotikutoinen sota pysäytti joulukuun puolivälissä kehityksen, joka ei koskaan ehtinyt toden teolla alkaa. Vaikka hallituksen ja kapinallisten viime viikolla Addis Abebassa Etiopiassa solmima aselepo pitäisikin, yhteiskunnan rakennusainekset ovat jos mahdollista entistä pahemmin pirstaleina.
Kriisi alkoi näennäisesti yllättäen pienestä välikohtauksesta presidentti Salva Kiirin turvajoukkojen dinka- ja nuer-sotilaiden välillä pääkaupungissa Jubassa. Suurinta väestöryhmää dinkoja edustava Kiir erotti viime heinäkuussa varapresidentti Riek Macharin, joka kuuluu Etelä-Sudanin toiseksi suurimpaan nuer-kansaan.
