Suomen suuri tehtävä

Unkari vihoittelee ja Puola niskoittelee, mutta EU-puheenjohtaja Suomi on tiukkana: oikeusvaltion rikkojat on laitettava ruotuun, jos ei muuten, niin rahalla.

Kotimaa 16.08.2019 06:00
Teksti Silja Lanas Cavada
Pääministeri Antti Rinne korosti oikeusvaltiota puhuessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden päämääristä Strasbourgissa 17. heinäkuuta. Vasemmalla Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.
Pääministeri Antti Rinne korosti oikeusvaltiota puhuessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden päämääristä Strasbourgissa 17. heinäkuuta. Vasemmalla Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. © Frederick Florin / afp / lk

EU:n oikeus-, kuluttajansuoja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová seisoi heinäkuussa Finlandia-talon salissa. Hän puhui oikeusvaltiosta, ja sai läsnäolijat lähes kyynelehtimään.

Jourová halusi kiittää Suomea.

”Olin 11-vuotias, kun tässä talossa allekirjoitettiin Etyk-sopimus. Tšekkien onnistunut taistelu vapauden puolesta alkoi Helsingistä 1975.”

Jourova muistaa vielä hyvin, miltä tuntui elää ”autoritaarisessa hallinnossa”, josta puuttuivat demokratia ja oikeusvaltio.

Hän kuuli kotonaan 1970-luvun Tšekkoslovakiassa toistuvasti sanan ”Helsinki”.

”Helsinki tarkoitti toivoa, jotakin mikä teki vanhempani onnellisiksi.”

Suomella on pitkät perinteet oikeusvaltioperinteen vaalijana. Nyt Suomi on ottanut arvojohtajan roolin EU-puheenjohtajamaana. Hallitus on nostanut oikeusvaltion yhdeksi kärkiteemaksi, ja Suomi ajaa ensimmäisenä puheenjohtajamaana näkyvästi oikeusvaltion vahvistamista.

Sisältö