Suomen suuri tehtävä

Unkari vihoittelee ja Puola niskoittelee, mutta EU-puheenjohtaja Suomi on tiukkana: oikeusvaltion rikkojat on laitettava ruotuun, jos ei muuten, niin rahalla.

Kotimaa 16.08.2019 06:00
Teksti Silja Lanas Cavada
Pääministeri Antti Rinne korosti oikeusvaltiota puhuessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden päämääristä Strasbourgissa 17. heinäkuuta. Vasemmalla Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.
Pääministeri Antti Rinne korosti oikeusvaltiota puhuessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden päämääristä Strasbourgissa 17. heinäkuuta. Vasemmalla Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. © Frederick Florin / afp / lk

EU:n oikeus-, kuluttajansuoja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová seisoi heinäkuussa Finlandia-talon salissa. Hän puhui oikeusvaltiosta, ja sai läsnäolijat lähes kyynelehtimään.

Jourová halusi kiittää Suomea.

”Olin 11-vuotias, kun tässä talossa allekirjoitettiin Etyk-sopimus. Tšekkien onnistunut taistelu vapauden puolesta alkoi Helsingistä 1975.”

Jourova muistaa vielä hyvin, miltä tuntui elää ”autoritaarisessa hallinnossa”, josta puuttuivat demokratia ja oikeusvaltio.

Hän kuuli kotonaan 1970-luvun Tšekkoslovakiassa toistuvasti sanan ”Helsinki”.

”Helsinki tarkoitti toivoa, jotakin mikä teki vanhempani onnellisiksi.”

Suomella on pitkät perinteet oikeusvaltioperinteen vaalijana. Nyt Suomi on ottanut arvojohtajan roolin EU-puheenjohtajamaana. Hallitus on nostanut oikeusvaltion yhdeksi kärkiteemaksi, ja Suomi ajaa ensimmäisenä puheenjohtajamaana näkyvästi oikeusvaltion vahvistamista.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö