Pelottaa olla onnellinen – ”särkyy yhtä helposti kuin lasiastia”

Onnen tavoittelukaan ei ole aina hyvinvoinnin tae, sanoo tutkija.

hyvinvointi
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Onnellisuuden tavoittelu tuntuu puskevan kaikkialla läpi. Aihetta käsitellään tuon tuosta lukuisissa psykologian ja hyvinvoinnin tutkimuksissa sekä onnellisuusoppaissa. Mutta globaalissa tarkastelussa kaikki eivät suinkaan halua osallistua onnellisuuden metsästykseen. Itä-Aasian kulttuureissa sitä jopa vieroksutaan.

Journal of Happiness Studies -lehdessä julkaistu tutkimus tarkastelee ensimmäistä kertaa onnellisuus-käsitteen epämiellyttävää puolta. ”Yksi kulttuurisista ilmiöistä on, että joillekin yksilöille onnellisuus ei ole ylin arvo”, tutkimusta johtaneet Mohsen Joshanloo ja Dan Weijers kirjoittavat raportissaan.

Siinä missä amerikkalaiset listaavat onnellisuuden tärkeimmäksi päämääräksi elämässään, esimerkiksi Taiwanissa tällaista lausuntoa harvemmin annetaan.

Michiganin ja Pekingin yliopiston yhteistutkimuksessa amerikkalaiset kuvasivat ihanteellista onnellisuutta lineaarisella viivalla: he toivoivat onnellisuuden pysyvän kutakuinkin vakiona. Sen sijaan kiinalaiset valitsivat mieluummin värähtelevän käyrän, jossa onni ajoittain taantuu.

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että amerikkalaiset olettavat kiinalaisia vahvemmin onnellisuuden olevan yksilön omalla vastuulla, kun taas kiinalaiset näkevät onnen enemmän sattuman tuotoksena.