Vääriä käsityksiä onnellisimmasta iästä ja vanhuuden alkamisesta – "Meidän on muutettava toimintatapojamme"

Lääketieteen opiskelijoiden 90-vuotiaille tekemät haastattelut paljastavat tietoa, joka haastaa luutuneen käsityksen onnellisuudesta, kertoo geriatrian professori.

eläkeläiset
Teksti
Lauri Seppälä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vuosituhansien ajan on ajateltu, että vanhuus alkaa 60–70 vuoden ikävaiheessa. Näin kertoo lääketieteen professori ja geriatri Louise Aronson uutuuskirjassaan Elderhood: Redefining Aging, Transforming Medicine, Reimagining Life.

Nykyajassa ajatus alkaa näyttäytyä omituisena, sillä monet elävät tätä nykyä ”vanhuutta” nelisenkymmentä vuotta.

Aiemmin väestö koostui suuresta lapsimäärästä, kohtalaisesta määrästä työikäisiä aikuisia ja hyvin harvoista ikääntyneistä. Nykyisin vauraissa yhteiskunnissa jokaisessa ikäluokassa on suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 1950 Suomessa oli 64–84-vuotiaita 6,4 prosenttia. Vuonna 2018 heidän osuutensa oli jo 19,2 prosenttia.

Aronsonin päällimmäinen huomio on, että samaan aikaan kun ihmiset elävät pidempään kuin koskaan ennen, vanhuus tai seniorivaihe näyttäytyy sairautena, jota pelätään. Yksi vaarallisimmista myyteistä hänen mukaansa on se, että vanhuuden saavuttaminen on kauheaa.