Seksismi perintönä

Miksi seksismi voi yhä hyvin maissa, jotka joutuivat kommunistivallan alle? Syy löytyy Neuvostoliitosta, jossa naisten ongelmista vaiettiin.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Anna-Lena Laurén
Kirjoittaja on Dagens Nyheterin ja Hufvudstadsbladetin kirjeenvaihtaja Berliinissä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ei ole sattumaa, että juuri Viron populistipuolueen puheenjohtaja Mart Helme nimitteli Suomen pääministeriä Sanna Marinia (sd) myyjätyttöseksi. Vaikka Helme inhoaa Neuvostoliittoa, hänen lausuntonsa kertoo juuri Neuvostoliiton perinnöstä.

Virallisesti tasa-arvo oli Neuvostoliitossa korkeassa arvossa. Naisia koulutettiin insinööreiksi ja ratikankuljettajiksi. Perustettiin päiväkoteja ja laaja verkosto niin sanottuja kružokeja, kerhoja, joissa lapset kävivät koulun jälkeen, jotta heidän äitinsä pystyivät käymään ansiotöissä.

Kuvioon ei kuitenkaan kuulunut, että miehet laittaisivat ruokaa, siivoaisivat tai tiskaisivat. Naiset tekivät työtä sekä kotona että sen ulkopuolella.

Puoluekomiteoiden ja korkeiden neuvostojen jäsenet olivat melkein poikkeuksetta miehiä. Jos naisille annettiin vastuuta, sitä sai ainoastaan perhe- ja sosiaalipolitiikassa.