Luonto

Enää ei ole paikkaa, jonne merinisäkkäät pääsevät suojaan ihmisperäiseltä melulta, sanoo tutkija. valtameret 8.3.2026

Kasvavan meriliikenteen melu häiritsee valaita, delfiinejä ja monia muita lajeja – logistiikka-ala on heräämässä ongelmaan, sanoo professori

Tutkijat vaativat lisäkeinoja luontokadon pysäyttämiseksi, lakia saadaan odottaa. luontokato 15.2.2026

Tutkijat vaativat toimia luontokadon pysäyttämiseksi – lakia saadaan odottaa

Jokaista kolmesta elämäntehtävästäni poljetaan nyt maahan, kirjoittaa Tiina Raevaara. Kolumni 11.1.2026

Tiina Raevaara: Olen alkanut kerätä vihaa, mutten vielä tiedä, mitä sillä teen

Tutkijat ehdottavat poliitikoille, että kalakantojen elvytykseen luotaisiin uusi rahasto. vieraslajit 12.12.2025

Tenolla lohi­tilanne koheni – Kokonaisuudessaan vaellus­kala­kantojen tilanne on edelleen surkea

Puu- ja jätehuoltoa karsitaan tauko- ja telttapaikoilta säästösyistä. Miten on 26.10.2025

Puu- ja jätehuoltoa karsitaan taukopaikoilta – pitääkö erämaahan kantaa jo omat klapit mukana?

Luontokato on vakava uhka ihmiskunnalle, kirjoittavat Aleksi Lehikoinen ja Leif Schulman. Puheenvuoro 16.10.2025

Aleksi Lehikoinen ja Leif Schulman: Suomessa syytä herätä luontokadon kiistämiseen

Valkoposkihanhet aiheuttavat tuhoja. Pitäisikö niitä saada tappaa? valkoposkihanhet 8.10.2025

Valkoposkihanhien tappamisesta syntyi riita lainvalmistelussa – Maanviljelijä näkee touhun ”hallinnollisena jumppana”

Kuusinkijoki Kuusamossa ja Pöyrynkosken alueet Siikajoella avataan vaelluskaloille. Valtio ja yksityiset tahot ostivat energiayhtiön ulos, ja voimalaitos puretaan. Silti työtä riittää vielä vuosikymmeniksi. luonto 17.8.2025

Analyysi: Kaksi merkittävää jokea vapautetaan voimaloista – Kala­kantojen elvytys etenee, mutta kohta kiistellään rahasta

Tekoälyllä voidaan saada luonnosta tietoa, jonka hankkiminen on aiemmin ollut lähes mahdotonta. Olisikin hienoa, jos resurssit suunnattaisiin tähän työhön, kirjoittaa kolumnisti. Kolumni 15.6.2025

Tiina Raevaara: Tekoälyn käyttäminen nopeuttaa luonnon katoamista – samalla se kasvattaa ymmärrystämme siitä, mikä on katoamassa

Metsästäjistä valtaosa ei luota Luonnonvarakeskuksen susiarvioihin. Kaikista suomalaisista niitä pitää epäluotettavina vain muutama prosentti. Miten on 6.5.2025

Miksi metsästäjät eivät luota viran­omaisiin? ”He ehkä näkevät asioita, joita perus­kansalainen ei tule ajatelleeksi”

Kaupunginosan siivoustalkoissa muistin tiiran, jonka nokkaan oli juuttunut alumiinitölkin avausrengas. Silloin en tehnyt kaikkeani auttaakseni lintua, kirjoittaa kolumnisti. Kolumni 4.5.2025

Hanna Weselius: Eläimen läheisyys tuntuu radikaalilta – toisenlajisia on perinteisesti katsottu kaukaa

Suomessa ongelmat eivät ole pahimmasta päästä. Viljelijöillä on kykyä ja halua hoitaa maaperää. ympäristö 8.1.2025

Maaperän köyhtyminen uhkaa nostaa ruuan hintaa – ”Sadot eivät ole kasvaneet, vaikka käytettäisiin parempia lannoitteita”

En tiedä, suhtautuuko kukaan enää luonnon representaatioihin rationaalisesti, kirjoittaa kolumnisti. Kolumni 29.12.2024

Hanna Weselius: Kun kirjoitin Vuoden luontokuva -ehdokkaista, taiteilija-apurahani googlattiin ja kysyttiin, olenko kommunisti

Parhaat ennallistamistoimet hyödyttävät sekä luontoa että ihmistä samanaikaisesti, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ympäristö 3.12.2024

Suomessa on aloitettu jättimäinen työ luonnon ennallistamiseksi – vielä ei tiedetä paljonko se maksaa ja hillitäänkö hakkuita

Rahasto kootaan yrityksiltä perittävillä maksuilla. Niiden suuruus vaihtelee 200 eurosta 30 000 euroon. ympäristö 31.10.2024

Yrityksille luotiin rahasto ympäristö­vahinkojen varalle – veron­maksajat maksavat, jos tuho ylittää 30 miljoonaa euroa

Elävä valas on Islannissa jo paljon tapettua arvokkaampi. Myöskään Norjassa ja Japanissa valaanliha ei käy enää kaupaksi vanhaan malliin. Islanti 26.9.2024

Valaanpyynti Islannissa on pian ohi, kiitos turistien – Norjassa ja Japanissa on toisin

Seinäkoski virtaa vapaana ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen. Nouseeko uhanalainen järvitaimen sinne kutemaan? luonto 19.9.2024

Joutsassa purettiin satavuotias pato – jokia ennallistetaan, mutta ”osaamisvaje on merkittävä”

Teos kannustaa lukijaa suuntaamaan maastoon ammoisten geologisten tapahtumien jäljille, Matti Komulainen kirjoittaa arviossaan. tietokirja 25.7.2024

Suomalaiseen kallioperään kätkeytyy kiehtovia tarinoita

Ennallistaminen on aktiivista tekemistä luonnon puolesta. Se on monelle sopivampaa kuin tekemättä jättäminen, kirjoittaa kolumnisti Tiina Raevaara. Kolumni 30.6.2024

Kiitos Itävallan ympäristöministeri! Ennallistaminen on hyödyllistä puuhastelua

dokumentti 27.3.2024

Luontodokumentit kyllästyivät kiiltokuviin – Virpi Suutarin uutuus on ”aktivistinen teko”

Suovyöhykkeen ennallistaminen olisi myös merkittävä teko luontokadosta kärsivälle ympäristöllemme. Puheenvuoro 20.2.2024

Puheenvuoro: Idän suovyöhykkeen ennallistaminen voisi vaikeuttaa luvatonta tuloa rajan yli

Kolumni 28.1.2024

Etsi kotivaristesi yöpuu, niin opit pienen salaisuuden

Nisäkkäiden sieraimissa vaarattomana pesivä bakteeri siirtyi tutkijoiden mukaan tuhoisalla tavalla norsujen verenkiertoon, kun lämpötila yllättäen kohosi. luonto 26.12.2023

Tuntematon bakteeri aiheutti norsujen joukkokuoleman – se saattaa tuoda niille salametsästystä suurempia uhkia

Karhut käyvät pian talviunille. Sitä ennen ne tankkaavat kaurapelloilla, kontioiden suosikkibuffetissa. luontokuvaus 21.9.2023

Ne lysähtävät istumaan ja hamstraavat kaiken kauran ympäriltään – karhut tulevat yleensä elokuun puolivälissä pellolle

Heinäkuussa 2022 mursu teki virheen ja ui Haminaan. ympäristö 14.9.2023

Mursu teki virheen ja ui Haminaan – Näin se kuoli, nyljettiin ja täytettiin

Vuodessa on kadonnut joka kymmenes luomutila. Yksi luopujista on Haaralan suuri viljatila. ”Luomussa ei saa toimia luonnon ehdoin”, isäntä Ari Vappula sanoo. luomutuotanto 31.8.2023

”Mun paha pelko on, että luomu alkaa hiipua” – Ensiksi kiusasivat ohdakkeet, sitten romahti viljan hinta

Suomalaiset ajattelevat olevansa metsäläis­kansaa, vaikka suurin osa ei ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä. Onko luontosuhteemme pelkkää väärinkäsitystä? luonto 27.7.2023

Kesällä suomalainen löytää luonnon – ja silloin ulkoillaan ”pihalle viskattuna niin kuin vastasyntyneet porsaat”

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvallinen tietokirja Pohjoistuulen metsä kertoo Suomen metsien tuhoamisen tarinan. ympäristö 20.7.2023

Metsä viestii wood wide webin kautta  – Yhteys pätkii ilman vanhoja puita

Pablo Escobarin eläintarhan neljästä virtahevosta on kasvanut yli 150 eläimen populaatio, jolla ei ole luontaisia vihollisia. luonto 6.7.2023

Kokaiinivirtahevot tuhoavat Kolumbian luontoa  –  Eläinrakas huumeparoni jätti hankalan perinnön

linnut 29.6.2023

Joka kesä lokit saapuvat varkaisiin – grafiikka näyttää, miten ne sen tekevät

Ympäristökriisien hoitaminen on yhteinen tehtävämme. Siksi on myös yhteinen ongelma, kuinka kaikki saataisiin talkoisiin mukaan. Kolumni 4.5.2023

Kesä, hyttyset, Thermacell – lyhytjänteinen mukavuudenhalu näkyy myös ihmisen suhteessa luontoon

Suomi-rata pirstoisi yhden Etelä-Suomen suurimmista hiljaisista alueista, kirjoittavat Renkajärven suojeluyhdistyksen aktiivit. Lukijalta 27.10.2022

Suomi-rata pirstoisi yhden Etelä-Suomen suurimmista hiljaisista alueista

Markkinataloudessa voittajia ovat ne yritykset, jotka uudistavat toimintansa ekologisesti kestäväksi Puheenvuoro 20.10.2022

Hyönteishotelli pihalla ei enää riitä yrityksen luontoteoksi – ekologisuudesta on tullut yrityksille kilpailuvaltti

Metsät ovat useille eläimille liian nuoria, yksipuolisia ja tiheitä. Kaupunkimetsiä on usein käsitelty kevyemmin kuin varsinaisia talousmetsiä. luonto 28.7.2022

Kettujen ja jänisten määrä on pudonnut metsissä puoleen 30 vuodessa – moni eläin hakeutuukin kaupunkiin

Virolaiset täyttävät somensa suokuvilla: aamusumuja, auringonlaskuja, ruskaloistoa. Suo on virolaisille yhtä tärkeä kuin metsä suomalaisille. luonto 14.7.2022

Virolaiset ottavat pyyhkeet ja uikkarit mukaan ja sukeltavat laiturilta – suohon

Jättilumme on Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan vetonaula. Sen lehdet voivat kasvaa halkaisijaltaan yli 2,5-metrisiksi. luonto 22.6.2022

Jättilumpeen lehdellä haluttiin istua jo 1800-luvulta eikä lumo ole kadonnut – Ihmekasvin kukinnassa on öistä taikaa

Harvan suomalaisen lähiluonto on enää ikimetsää. Sovitaan siis, että lähiöpöpelikkö on kaunis, mahtava ja ok! Kolumni 2.6.2022

Nyt on syytä korjata maisemasuhdettaan, terve, oi uljas lähiöpusikko

Vuosituhannen vaihteen tähtivalokuvaaja Lauri Eriksson hiljentyi menneisyyden teknologian äärelle. valokuva 17.2.2022

Lauri Eriksson oli huippulehtien muotikuvaaja, joka matkusti 200 päivää vuodessa – Nyt hän kuvaa lähiluontoa polaroidille

Kaivosalueen kunnostus- ja rahoitussuunnitelman pitää olla kaivosluvan ehtona. Mallia voi ottaa ydinvoimalaprosessista. Puheenvuoro 10.2.2022

Puheenvuoro: Kaivoslakia pitää muuttaa perusteellisesti – suljettavien kaivosalueiden kunnostamiseksi tarvitaan erillinen rahasto

13.1.2022

Palkittu antiikintutkija alkoi seurata tavallisia lintuja – ja löysi huikeiden elämysten maailman

Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on puhunut vuosikymmeniä jatkuvan kasvatuksen mallin puolesta. Ajatusta vierastettiin pitkään. ympäristö 25.11.2021

Metsäprofessori Erkki Lähde on sotinut avohakkuita vastaan jo 50 vuotta – ”Puheet pehmenevät, teot eivät”

Vaikka metsä on uusiutuva luonnonvara, se on myös rajallinen luonnonvara, kirjoittaa filosofian tohtori Pasi Reunanen Kanava-lehdessä.  hakkuut 23.11.2021

Kanava: Metsänkasvua voi lisätä 50 miljoonalla kuutiolla, metsäteollisuus uskoo – Edessä voi silti olla taantuvan metsätalouden aika

56 miljoonaa vuotta sitten planeetta lämpeni äkisti – ilmeisesti suurten tulivuorenpurkausten seurauksena. Se oli planeetan historian nopein luonnollinen hiilidioksidimäärän kasvu ilmakehässä. tiede 28.10.2021

Varoitus esihistoriasta: Kun planeetta lämpeni vauhdilla, toipuminen kesti kymmeniätuhansia vuosia

28.10.2021

Kirja-arvio: Jos suomalaiset ovat luontoihmisiä, miksi vihaamme luonnonsuojelijoita?

Suomessa on kuumana, kuivana kesänä noin 2 000–3 000 metsäpaloa. Vain joka kymmenes saa alkunsa salamasta. ympäristö 21.10.2021

Valtaosan metsäpaloista aiheuttaa ihminen – Näin tuli syttyy ja leviää metsän pohjalta puiden latvoihin

Jos kaupunkia tiivistetään kasvillisuutta ja vähentämällä, tulvariskit kasvavat ja hyvinvointi voi heiketä. kasvillisuus 30.9.2021

”Käynnissä on kilpailu kaupunkitilasta” – Liian tiivisti ei pidä rakentaa, sanoo kaupunkirakentamisen asiantuntija

Valokuvaaja Marjo Tynkkynen kulki kesän tutkija Pertti Saurolan perässä ja seurasi pöllöjen pesintää. linnut 19.8.2021

Jysäys tuntui takaraivossa, kun emo puolusti poikasiaan – Valokuvasarja pöllöjen kesästä

Asfaltoinnin haittoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Puheenvuoro 5.8.2021

Puheenvuoro: Kaupunkisuunnittelua ohjaava rakennustehokkuus on uhka luonnon monimuotoisuudelle

Valtaosa maailman villinä elävistä kissalajeista on vähenemässä luonnosta. Pienet lajit ovat jääneet varjoon, kun kansainvälisen huomion on vienyt suurten kissojen, kuten leopardin ja tiikerin, suojelu. ulkomaat 22.7.2021

Metsien raivaus, taudit ja valtion tapporahat ajoivat ilveksen ahtaalle – Elvytys tuotti tulosta Portugalissa ja Espanjassa

Maria Lähteenmäki tarkastelee tutkimusryhmineen Laatokkaa tuoreen monitieteellisesti. hän 22.7.2021

Suomalaisia vaivaa järvisokeus – Laatokan tutkija Maria Lähteenmäki kannustaa kirjoittamaan järvihistoriikin, aloittaa voi mökiltä

Kun luonnontilaisia alueita vapautuu yleiseen käyttöön, ihminen pitäisi jättää käyttöoikeuden ulkopuolella, kirjoittaa Tuomas Kyrö Kolumni 22.7.2021

Tuomas Kyrön kolumni: Ihminen tekee koskemattomasta paikasta hetkessä läävän – olisi kestävämpää pysyä kivikaupungissa

Olen aloittanut taistelun nurmikkonormia vastaan ja huomaan olevani jatkuvasti puolustuskannalla, kirjoittaa Tiina Raevaara. Kolumni 15.7.2021

Tämän planeetan asukkaat varmasti vihaavat hyönteisiä – lyhyeksi nyhdetyn nurmikon luontoarvo lähenee nollaa

Merilinnut tarvitsevat suuria määriä kalaa selvitäkseen ja ovat siten herkkiä ilmastonmuutokseen liittyville sään ääri-ilmiöille. tiede 15.7.2021

Merilintujen ahdingon pitäisi olla hälytyskello, varoittaa tutkija: ”jotain suurempaa on tapahtumassa merenpinnan alla”

tietokirjallisuus 15.7.2021

Kesälukemistoa: Naisia luonnon pauloissa

Miljardit laulukaskaat kaivautuvat maasta USA:n itärannikolla. On arvoitus, miksi ne nousevat juuri 17 vuoden välein. Viikon kuva 10.6.2021

Viikon kuva: Tältä näyttää, kun on ollut 17 vuotta maan alla – ainakin jos on laulukaskas

Korvasieni on Suomen ainoa syötävä myrkkysieni. Se on sienten kummajainen, jonka myrkky on kiinnostanut jopa avaruushallinto Nasaa. sienet 4.6.2021

Keväällä Suomen metsiin nousee tappavan myrkyllinen herkku – Korvasienen myynti on kielletty lähes kaikkialla muualla

Sääksi ei ole kone. Mitä kauemmin lintuja katsoo, sitä helpompi niitä on pitää ihmisen kaltaisina, kirjoittaa Tiina Raevaara. biologia 13.5.2021

Kolumni: Luontolive on inhimillisyyden oppitunti – siksi kaikkien kannattaisi katsella sääksiä

Peräti viidennes maa-alueista voitaisiin tutkijoiden mukaan palauttaa luonnontilaan pian tuomalla kadonneita eläinlajeja takaisin. tiede 16.4.2021

Entistä synkempi arvio: vain kolme prosenttia maanpinnasta on koskematonta luontoa – toivoa paremmasta kuitenkin on

näyttely 26.3.2021

Viikon näyttely: Kati Immosen vesiväritöissä luonto ottaa omansa takaisin

Nykyihmisen aiheuttama luonnon näivettyminen voi kurjistaa merkittävästi tulevaisuuden elinolosuhteita, kirjoittaa Sanna Perkiö. Puheenvuoro 12.3.2021

Puheenvuoro: Luonnonsuojelussa tarvitaan sekä maanomistajien suojelutahtoa että valtioiden esimerkkiä

Metsäkyselyn vastaukset jakavat suurten puolueiden kannattajat kahteen arvomaailmaan, kauas toisistaan. Suomalaisten enemmistö suhtautuu kielteisesti avohakkuisiin. metsä 11.3.2021

SK:n kysely paljastaa suomalaisten metsäasenteet – Suojelu kasvattaa suosiotaan, täyskäännös tapahtunut sukupolven aikana

Vain pieni osa ympäristörikoksista tulee poliisin tietoon. jätteet 19.2.2021

Ympäristön pilaaja vetoaa ”maan tapaan” ja ”vanhoihin käytäntöihin” – Tekijät harvoin tunnustavat rikoksia

Aurinkoahventa on havaittu 17 lammessa Varsinais-Suomessa. Laji on julistettu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa. biologia 16.2.2021

Aurinkoahvenia vapautettiin akvaarioista luontoon, nyt kala uhkaa varsinaissuomalaisten lampien asukkaita

Havainnosta tekee entistä huolestuttavamman se, että dataa on saatavilla enemmän kuin koskaan. tiede 5.2.2021

Pörriäiset katoavat: jopa neljännestä maailman mehiläislajeista ei ole nähty luonnossa vuosikymmeniin

Jos suojelemme maiseman, suojelemme samalla alueen, missä lajit voivat elää monimuotoisina. Puheenvuoro 15.1.2021

Puheenvuoro: Eloton luonto on osa luonnon monimuotoisuutta – myös geodiversiteettia on suojeltava

Suomen vanhin puu on kuin pylväs, jonka päähän on tipahtanut tippaleipä. historia 13.11.2020

Eräs mänty on kasvanut Lapissa yli 793 vuotta. Sen juurella on hyvä istua ja ajatella aikaa – kuinka kauan Suomen vanhin puu saa elää?

6.11.2020

Vielä 1930-luvulla harvinainen lintu saatettiin ampua, jotta se voitaisiin määritellä – Lintutieteen historia koottiin suurteokseksi

Rehevöittäviä ravinteita valuu mereen muun muassa lannoitteiden, jätevesien ja ojitusten valumavesien mukana. Valuma on jatkunut jo vuosisatoja. ilmastonmuutos 23.10.2020

Itämeri ei voi hyvin: grafiikka näyttää, miten ravinnepäästöt ja ilmastonmuutos käynnistävät tappavan noidankehän

Euroopan ympäristöviraston julkaisemassa raportissa vaaditaan merkittävää asennemuuutosta. Euroopan unioni 21.10.2020

Luonnon monimuotoisuus tuhoutuu myös suojelualueilla: vain neljännes Euroopan lajikirjosta voi hyvin

Himomarjastaja Paavo Lakaniemi ei laske, mutta pakastimessa marjoja on noin 600 litraa, sankoja on viety naapureille ja tuttaville, on mehuja ja hilloja... marjastus 9.10.2020

”Ehkä se on pikkusen karannu käsistä” – 77-vuotias kerää joka päivä ainakin ämpärillisen puolukkaa, vaikka kaikki paikat ovat täynnä

”Se raja on niin älyttömän selkeä, niin älyttömän brutaali”, sanoo Heikki Willamo, joka on kuvannut hämäriä metsiä 33 vuotta. luonto 25.9.2020

Rajalla odotti kaksi poliisia – Willamo painoi kaasua ja ajoi toiselle rajalle: toisella puolella hakkuuaukko, toisella vanha metsä

Aavikoituminen etenee rivakasti. Vielä olisi keinoja säilyttää Afrikan pohjoisia alueita ihmisille asuttavana. ilmastonmuutos 28.8.2020

Saharan isokorvaa ei kuivuus kiusaa – Aavikkokettu voi selvitä ilmastonmuutoksesta voittajana, mutta lemmikiksi se ei sopeudu

Kolumni: Suomalaisten biofilia ei vielä ole vakuuttavalla tasolla, kirjoittaa Tiina Raevaara. Kolumni 14.8.2020

Eläin on hyvä, kun se pysyy lokerossaan lemmikkinä tai ruokana, mutta omassa elinympäristössään siitä tulee meille riesa

Metsähallituksen lammaspaimentiloille tuli kesäksi 15 638 hakemusta. Paimen saa palkaksi viikon elämyksen, joka maksaa 500 euroa. luonto 31.7.2020

Pässipoikien työ on hoitaa uhanalaista perinnemaisemaa – Paimenen hommaksi jää lampaiden laskeminen

Kolumni: "Liika on liikaa", sanoo suomalainen katsoessaan lintuja. Siihen tiivistyy erityinen luontosuhteemme. Kolumni 12.6.2020

Keskustelu valkoposkihanhista näyttää, että luontosuhteemme ei kestä luontoa – Eläinkantojen säätelykin tarkoittaa metsästämistä

luonto 11.5.2020

Luontoon ei voi tehdä hukkareissua

korona 15.3.2020

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat kartoittaa suomalaisen susisuhteen kehitystä 1900-luvun varrella. eläimet 4.2.2020

Sata vuotta sitten susi haluttiin hävittää kokonaan, nyt eläin on suojeltu – suomalaisten susisuhde muuttuu, mutta pysyy hankalana

ilmastonmuutos 24.1.2020

Viikon kuva: Heinäsirkkojen parvi voi syödä viljamäärän, jolla ruokkii 2 500 ihmistä

Luonnolle aiheutuneiden tuhojen laajuus selviää kokonaisuudessaan vasta, kun tutkijat pääsevät taas palaneille alueille. Australia 14.1.2020

Australian palot ovat vieneet satojen miljoonien eläinten hengen – Osa uhanalaisista lajeista tuskin toipuu enää