Suojelun suosio kasvaa

SK kysyi, mitä suomalaiset metsiltään haluavat. Vastaukset jakavat suurten puolueiden kannattajat kahteen arvomaailmaan, kauas toisistaan.

metsä
Teksti
Petri Pöntinen
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen

Helmikuun 11. päivänä julkaistiin Suomen historian suurin metsäteollisuusinvestointi. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Kemiin uuden sellutehtaan vanhan tilalle.

Vuodessa tehdas käyttää 7,5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Se on kolmen Kheopsin pyramidin kokoinen kasa puuta, somepalvelu Twitterin keskusteluissa laskettiin.

Metsänomistajien vuosittaiset myyntitulot kasvavat arviolta 80 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 1 500, pääosin korjuuseen ja kuljetukseen.

Monet poliitikot kiittelivät päätöstä, mutta kritiikkiäkin esitettiin. Lisähakkuut uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja pienentävät nielua eli metsiin sitoutuvan hiilen määrää.

Myös kansalaiset suhtautuvat kaksijakoisesti metsätalouteen. Tämä käy ilmi Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Selvä enemmistö katsoo metsänhoidon onnistuneen vähintäänkin melko hyvin, mutta puolet suhtautuu kielteisesti avohakkuisiin, joka on yleisin tapa tehdä päätehakkuu eli kaataa tukkimetsää.

Vastaajien ylivoimainen enemmistö, neljä viidestä, kertoi arvostavansa metsässä eniten jotain muuta kuin niiden talouskäyttöä: virkistystä, suojelua tai hiilinieluina toimimista.

Vuonna 2020 metsät kasvoivat 108 miljoonaa kuutiota, mikä on reilusti enemmän kuin arvioitu kestävä hakkuumäärä. Mutta metsissä elää kolmannes kaikista uhanalaisista lajeista.

”Kansalaiset katsovat metsänhoidon onnistuneen tavoitteessaan, tuottamaan enemmän puuta”, tulkitsee kyselyn tulosta Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.

Hänen mukaansa kansalaismielipiteessä näkyy huoli luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta.

”Tuskin mikään muu elinkeino on vaikuttanut luonnon monimuotoisuuteen yhtä paljon.”

 

Suomalaiset ovat metsäkansaa. Kaupungistuvassa Suomessa marjastetaan ja sienestetään yhä ahkerasti.

Kävely, hiihto, retkeily ja luonnon tarkkailu ovat suosittuja; puiden katveessa rentoudutaan ja haetaan rauhaa. Uudet tavat liikkua ovat yleistyneet. Metsissä polkujuostaan, ajetaan maastopyörillä ja etsitään geokätköjä.

SK:n kyselyssä vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen viisi metsiin liittyvää arvoa: teollisuuden puuraaka-aine, matkailu ja poronhoito, virkistyskäyttö, suojelu sekä hiilinielut.

Vastaajista 28 prosenttia arvostaa eniten virkistystä. Kolme neljästä valitsi sen kolmen tärkeimmän arvon joukkoon.

Virkistyskäytön arvostus vapaa-ajalla on laajaa, riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta tai ammatista.