Kiehtovaa geohistoriaa

2 MIN

Ennen kuin Kainuussa kuohuivat kosket, maisemissa velloi valkohehkuinen laava. Tulivuoritoiminta jatkui kymmeniä miljoonia vuosia ja siitä on edelleen merkkinä tyynylaavamuodostumia, kuten Kuhmon Siivikkovaaran lähistöllä. Nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja noin 600 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Pohjois-Savon alueella.

Matala, mannerrepeämään muodostunut meri, kukoistavia levämattoja ja ajoittaisia tulivuorenpurkauksia. Sellainen oli puolestaan Länsi-Lapin maisema reilut kaksi miljardia vuotta sitten, kun kalkkikivestä oli kiteytymässä marmoria. Sitä louhittiin myöhemmin esimerkiksi Tornion Kalkkimaan louhoksessa.

Jussi S. Heinosen ja Elina Lehtosen tietokirja Suomen muinaiset tulivuoret avaa silmiä kotimaisen luonnon kokemiselle uudella tavalla. Kallioperään kätkeytyy tarinoita mannerlaattojen liikkeistä, valtamerten syntymisestä, elämän kehityksestä, ilmastonmuutoksista, kuumista laavavirroista, tulivuorten räjähdyspurkauksista, kosmisista törmäyksistä sekä poimuvuoristojen nousuista ja romahduksista.

Pudasjärven Siuruan gneissi on Suomen vanhinta kalliota, yli kolme miljardia vuotta vanhaa. Se on ollut mukana todennäköisesti monissa mannertörmäyksissä. Svekofennidit oli nykyisen Himalajan kaltainen poimuvuoristo, jonka kohoaminen päättyi pari miljardia vuotta sitten. Nykyisin sen juuriosia voi tarkastella eri puolilla Keski- ja Etelä-Suomea. Harjavallan vesivoimalaitoksen alueella kallioperä on uudelleen kivettynyttä hiekkaa svekofennisen vuoriston jäänteistä.

Suomen kansalliskivi graniitti on mukana runoissa ja lauluissa Eino Leinosta Mokoman biiseihin. Senkin synty kytkeytyy pitkäkestoisiin tuliperäisiin myllerryksiin maanpinnan alapuolella. Myös yleinen kiuaskivi diabaasi on tulosta maankuoren rakoihin tunkeutuneiden kivisulien kiteytymisestä.

Jos osaa katsoa, luonnossa voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa. Juuri siinä Suomen muinaiset tulivuoret on kätevä. Kirja sisältää tarinallisten ja tiedollisten tekstien lisäksi valokuvia, karttoja ja grafiikkaa. Teos kannustaa lukijaa suuntaamaan maastoon ammoisten geologisten tapahtumien jäljille.

Geohistoriikki on poikkeuksellisen kiehtova lukupaketti siksikin, että se tuo arkisiin maisemiin ja tuttuun kokemusympäristöön tuoreen näkökulman. Laadukas ja runsas kuvitus syventää tietoantia. 

Jussi S. Heinonen ja Elina Lehtonen: Suomen muinaiset tulivuoret –  Kallioidemme salaisuuksia. 412 s. Gaudeamus, 2024.