Koko kansan talkoot kalojen hyväksi?

Suomen Vapaa-ajankalastajat on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kalavesien ja kalakantojen tilaa eri puolilla Suomea talkoilla. Millaisista talkoista on kyse, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju?

”Ideana on luoda edellytykset kalastusseuroille ja muille yhteisöille järjestää talkoita. Kyse on vieraslajien poistamisesta ja esimerkiksi ahventen ja haukien kutupaikkojen parannustöistä.”

Paljonko talkoolaisia tarvitaan?

”Yhdessä kutupaikan kunnostuskohteessa merkittävää tulosta voidaan saada jo muutaman talkoolaisen voimin, mutta kohteet ovat erilaisia ja talkoolaisia voidaan tarvita enemmänkin. Koko Suomea kun ajatellaan, niin varmasti tarvitaan satoja tai tuhansia talkoolaisia.”

Ihmiset voivat ehdottaa kunnostettavaa virtavesikohdetta. Kuka päättää, mikä kohde kunnostetaan?

”Kokoamme tietoja kohteista ja etenkin sellaisista, joita voidaan kunnostaa talkoovoimin, eikä järeitä koneita tarvita. Ideana on kertoa, että hei, teidän alueellanne voisi olla tällainen kohde. Tiedot ja ohjeet jaetaan kalastusseuroille, jotka tekevät kunnostuspäätöksen.”

Hankkeessa pyritään vähentämään vieraslajeja vesistöistä. Mitkä ovat pahimmat vieraskalalajit?

”Rohmutokko, hopearuutana ja aurinkoahven. Esimerkiksi hopearuutanaa on jo niin paljon, että niistä tuskin ikinä päästään eroon. On mahdollista, että se on uinut Virosta Suomeen, mutta joku ihminen on voinut sen myös tuoda.”

Onko poistotyö sitten toivotonta?

”Tietoisuuden lisääminen on kaikkein tärkein asia. Samalla saadaan tarkempia tietoja siitä, mihin kaikkialle hopearuutana on levinnyt. Tämä on jonkinlaista viivytystaistelua.”

Hankkeelle on myönnetty avustusta kalastonhoitomaksuihin osoitetuista varoista. Paljonko ja mitä rahalla saadaan?

”Ensimmäiselle vuodelle saimme 40 000 euroa. Tavoitteena on luoda tietopohja ja rakentaa yhteistyötä. Tasoitetaan tietä seuroille ja helpotetaan heidän järjestämiään tapahtumia.”