Kuin kolme vanhaa ystävää
Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän neuvotteluiden konkreettisin julistus koski öljyä. Sillä voi olla huonoja seurauksia Ukrainalle ja muulle Euroopalle.
Kokousta hehkutettiin etukäteen historialliseksi. Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat neuvottelivat 19. marraskuuta ensimmäistä kertaa kolmen kesken. Keskustelut käytiin Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:n huippukokouksen yhteydessä Kiinan Shenzhenissä.
Tapaamista verrattiin Jaltan konferenssiin, jossa toisen maailmansodan voittajat sopivat keskenään, millaiseksi maailma sodan päätyttyä muovattaisiin. Silloin neuvotteluja kävivät Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Britannia.
Ensiarviot Shenzhenin neuvottelujen merkityksestä jäivät kuitenkin laimeiksi. Britannian yleisradioyhtiö BBC kuvaili niitä ennen kaikkea hyvin juonnetuksi valokuvausseremoniaksi koristeellisissa puitteissa.
Jalta-puheiden taustalla oli Kremlin halu todistella, että nyky-Venäjä on samanlainen suurvalta kuin Neuvostoliitto aikanaan.
Jalta-vertauksen laski liikkeelle Venäjän presidentin Vladimir Putinin uskollisimpiin äänitorviin kuuluva oligarkki Konstantin Malofejev, joka ajaa aatetta suur-Venäjästä. Malofejev alkoi intoilla ”uuden maailmanjärjestyksen” kokouksesta lokakuussa heti sen jälkeen, kun Moskovasta oli tehty aloite tapaamisesta.
Lännen ja etenkin Ukrainan näkökulmasta ”uusi Jalta” herättää huolia suurvaltojen sanelupolitiikasta.
Valtionpäämiesten reilun tunnin tapaamisessa ei rakennettu mitään Jaltaan rinnastettavaa, mutta huoli ei silti ole turha. Kokous vähintäänkin loi edellytyksiä viedä kansainvälistä järjestystä arvaamattomampaan suuntaan.
Ydinkysymys ennen kokousta oli, voiko kolmikko löytää niin vahvoja yhteisiä intressejä, että ne johtaisivat myös yhteiseen toimintaan.
Voisiko Ukrainan sodan ratkaisu olla sellainen? Tuskin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa esiintyä rauhantekijänä, Putin puolestaan lypsää häneltä mahdollisimman paljon etuja Venäjälle.
Kiinan presidentillä Xi Jinpingillä ei ole kovin paljon halua sotkeutua vääntöön – varsinkaan tilanteessa, jossa Kiina hyötyy sodan jatkumisesta. Kiina saa Venäjän öljyä puoli-ilmaiseksi. Se on sitonut naapurinsa entistä riippuvaisemmaksi itsestään ja vaikuttaa sodankäyntiin droonikaupallaan, josta sekä Venäjä että Ukraina ovat riippuvaisia.
Iranin sodan selvittäminen? Ei. Kriisin ratkaiseminen Trumpin toivomalla tavalla kiinnostaa Putinia ja Xitä hyvin vähän. Todennäköisesti kummallakaan ei ole mitään sitä vastaan, että Yhdysvallat tarpoo mahdollisimman kauan suossa, johon se itsensä upotti.
Entä Trumpin ajamat neuvottelut suurvaltojen ydinaserajoituksista? Xin kanta on selvä: Kiina ei suostu niihin ennen kuin on rakentanut oman ydinasearsenaalinsa Yhdysvaltojen ja Venäjän tasolle. Siihen kulunee vielä vuosikymmen.
Kokouksessa syntyneessä neljän kohdan yhteisjulistuksessa kolmikko tosin vannoo torjuvansa jatkossakin ydinsodan vaaroja. Käytännössä kohta on sanahelinää, jolla Xi hyvitteli Trumpia ydinrajoitusneuvottelujen torjumisesta.
Kokouksen päätösjulistuksen kolme muuta kohtaa eivät sisällä hyviä merkkejä pienille demokratioille, joihin Suomikin kuuluu.
Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat haluavat uudistaa YK:ta toimimaan tehokkaammin. Ne haluavat myös huolehtia siitä, etteivät Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC ja muut vastaavat elimet väärinkäytä toimivaltaansa.
Muotoilut peittävät huonosti kolmikon halun ottaa maailma vahvemmin valtioidensa ohjaksiin ja jakaa se etupiireihin. Niistä näkyy tahto kiistää yhteisesti sovitut pelisäännöt ja tehdä niitä valvovat instituutiot hampaattomiksi.
Konkreettisin kohta käsitteli energiaa. Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat aikovat lisätä jalostettujen öljytuotteiden tuotantoa ja tarjontaa sekä öljymarkkinoiden vakautta ”kaikkien maailman maiden hyväksi”.
Toteutuessaan se voisi tarkoittaa vakavaa takaiskua Euroopan maiden Venäjä-pakotteille ja hyökkäyssodan etenemistä Ukrainassa.
Venäjä on ollut maailman kolmanneksi suurin öljyjalosteiden tuottaja, mutta erityisesti sen dieseltuotanto on heikentynyt Ukrainan drooni-iskujen vuoksi.
Tunnelma kolmen ”vanhan ystävän” kesken Shenzhenissä oli sydämellinen.
Jos historiallinen hetki jää ainutkertaiseksi, se määriteltäneen tulevaisuudessa lähinnä kuriositeetiksi, oudoksi auringonpilkahdukseksi ankarien aikojen lomassa.
Jos Shenzhen sen sijaan on alku toistuville kokouksille, muulla maailmalla on syytä huoleen. Mitä enemmän ja useammin Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä käyvät maailman tapahtumia läpi vain keskenään, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että ne ottavat oikeudekseen käydä kauppaa etupiireistä Jaltan malliin. Tämän tietävät hyvin Ukraina ja Taiwan, mutta myös Euroopan valtiot.
Maailman keskeisimpien talousmahtien G20-maiden huippukokous pidetään Trumpin kotikentällä Miamissa 14.–15. joulukuuta. Xi on G20-kokousten vakiovieras. Putin on ilmoittanut harkitsevansa Trumpin kutsua Miamiin.
Jos näin käy, edessä on tilaisuus lujittaa kolmikantaneuvotteluja. Samalla Putinin läsnäolo on omiaan lisäämään jännitteitä Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välillä. Sitä Kreml tuskin panee lainkaan pahakseen.