Eläin, tuo kiusa ihmiselle

’Toukilla ei ole oikeutta olla suurkaupungissa, jossa monet ihmiset ovat riippuvaisia viheralueiden hyödyntämisestä erityisesti kesällä”, Frederiksbergin pormestari Michael­ Vindtfeldt linjasi heinäkuun loppupuolella Berlingske-sanomalehdessä. Frederiksberg on Kööpenhaminan ympäröimä runsaan sadantuhannen asukkaan kunta, kuin reikäleipäkunnan reikä. Se on myös Tanskan tiheimmin asuttu kunta.

Tammissa elelevä tammikulkurinirkon toukka aiheut­taa myrkyllisillä karvoillaan ihmisille kivuliai­ta iho- ja hengityselinreaktioita. Tänä kesänä se on aiheuttanut Tanskassa myös valtakunnallisia poliittisia reak­tioita. Parlamenttipuolueet pääsevät perehtymään toukkaselvitykseen elokuussa. Terveysviranomaiset ovat valpastuneet. Kunnille harkitaan taloudellista apua.

Toukkia havaittiin ensimmäisen kerran Tanskassa jo 1996, mutta nyt niitä on paljon enemmän. Esimerkiksi Kööpenhaminan Amager Fælled -ulkoilualueelta tuholaistorjujat poistivat viikossa 368 toukkien pesää. Keski- ja Etelä-Euroopassa tammikulkurinirkko on yleinen.

Harvinainen, voimakas allerginen reaktio toukan karvoihin voi olla jopa kohtalokas. Yleiset reaktiot ovat kuitenkin nokkos­ihottuman kaltaisia, joskin ne voivat olla myös kivuliaita. Yhdessä toukassa on 60 000 polttavaa karvaa, ja irtoillessaan ne leviävät ilmateitse.

Toukkien ja pesien tuhoaminen onkin ammattilaisten työtä. Valkoisiin suojapukuihin sonnustautuneista, valkoista vaahtoa tammiin suihkuttavista myrkyttäjistä on tullut kesän uutiskuvastoa.

Pormestari Vindtfeldt on laatinut Frederiksbergille puolustusstrategian. Ensimmäinen linja muodostuu siitä, ettei kaupunki enää osta tammia alueilta, joissa toukkia on jo havaittu. Kaupungin puistojen tammet on jo käyty läpi. Toukkia ei löytynyt.

Strategian toiseksi tärkeäksi osaksi pormestari on määritellyt toukkien luonnollisten vihollisten värväämisen. Niinpä Frederiksberg hankkii sata linnunpönttöä sini- ja talitiaisille.

”Tiaisperhe voi syödä tuhansia toukkia”, pormestari perustelee. Tiaiset eivät reagoi toukkien myrkyllisiin karvoihin.

Kunta hankkii pönttöjä myös lepakoille, joille maistuvat yöperhosiksi muuttuneet tammikulkurinirkot. Näin eliminoidaan tulevat sukupolvet.

”Kyse on Frederiksbergin sielusta ja charmista”, Vindtfeldt julisti.

Myös kansalaisilla on tärkeä rooli taistelussa. Heidän tehtävänsä on pysyä valppaina ja ilmiantaa toukat ja pesät nettisivustolle, jonka kunta on perustanut operaatiota varten.

Michael Vindtfeldtin toimia voi pitää pätevänä ja proaktiivisena pormestarointina. On tärkeää, että kaupunkilaiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Toisaalta toukista irtoaa karvojen lisäksi poliittisia irtopisteitä. Mediakin on huomannut, että toukat generoivat klikkejä.

Vindtfeldt lupaa, ettei hänen vahtivuorollaan Frederiksbergille käy kuin Odenselle, jossa kaupunki joutui sulkemaan päiväkodin allergisten oireiden takia. Odenselaiset vaativat mielenosoituksessa takaisin elämäänsä ennen toukkia.

”Ei toukille, kyllä ihmisille”, mielenosoittajat julistivat.

Tanskalaiset eivät suomalaisten tavoin ajattele, että heillä on erityinen luontosuhde. Tiheään asutun maan asukkaat ovat olleet luontevasti urbaaneja jo lukemattomien sukupolvien ajan.

Luonto on sen verran kaukana, että viholliskuvia rakennetaan eläimistä kursailematta. Varsinkin, kun kyseessä on toukka helvetistä, larve fra helvede. Espanjansiruetana on tanskaksi tappajaetana, dræbersnegle. Rantavesiin on levinnyt louhikala havets hugorm, merten kyy. Se häiritsee rantaelämää myrkyllisillä eväpiikeillään.

Viis siitä, että nämä viattomat luontokappaleet ovat kaikki päätyneet Tanskaan ihmisten takia: ihmiset kuskaavat kasveja maasta toiseen ja lämmittävät toimillaan ilmastoa.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan toukkien­ leviämistä on fiksua hillitä, mutta joidenkin mielestä toukasta on mahdollisesti tehty härkänen.

Luonnon demonisoiminen ja luontokappaleen kutsuminen helvetistä tulleeksi eivät edistä tilanteen lutviutumista.

Toukat ovat joka tapauksessa tulleet jäädäkseen. Tanskalaisten pitäisi siis parhaansa mukaan sopeutua muuttuneeseen elinympäristöön. Niin muutkin eläimet tekevät.