Suomi-rata pirstoisi yhden Etelä-Suomen suurimmista hiljaisista alueista

Suomi-rata pirstoisi yhden Etelä-Suomen suurimmista hiljaisista alueista, kirjoittavat Renkajärven suojeluyhdistyksen aktiivit.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Lukijoilta

Suomi-rata tuhoaisi luontoa pysyvästi

Suomi-rata ei tue kasvukolmiota ja se mitätöi lisäksi luontoarvoja. Uusien, miljardeilla valtion taloutta rokottavien hankkeiden tulee tarjota edellytykset palveluille, kasvulle sekä työvoiman liikkuvuudelle koko kasvukolmion (Helsinki, Turku, Tampere) alueella eikä pelkästään tukea kolmion kärkien välisiä nopeita yhteyksiä. Pääradan säilyttäminen keskeisenä henkilöliikenteen väylänä takaa pääradan taajamien ja kasvukeskusten elinvoimaisuuden tulevaisuudessakin.

Suomi-rata-hanke esittelee kaksi vaihtoehtoista linjausta, joissa molemmissa uusi huippunopea matkustajaliikenneyhteys kulkisi eteläisen Suomen arvokkaiden luontoalueiden läpi. Hankkeen keskeneräisyydestä ja ratalinjausvaihtoehtojen luontoarvojen mitätöimisestä kielii muun muassa kiskoparin vieminen Tammelan ylänköalueella sijaitsevan karun erämaajärven, Renkajärven vesirajaan. Renkajärvi on yksi Kanta-Hämeen harvoista virallisesti erinomaiseksi luokitelluista järvistä. Luontokokonaisuuteen kuuluu Renkajoki, joka on juuri kunnostettu vaelluskelpoiseksi järvitaimenille. Kaikki tämä tulee nyt uhanalaiseksi.

Suomi-radan luontoon jättämä jälki on peruuttamaton. Rakentaminen kuormittaa luontoa ja maisema pilataan suurella alueella. Hämeen liiton teettämän tutkimuksen mukaan rata pirstoisi yhden eteläisen Suomen suurimmista hiljaisista alueista, myös useiden eläinlajien pesimiseen rauhoitetun Natura-alueen. Suunnittelu ja rahoitus tulee kohdentaa nykyisen ratalinjan välityskapasiteetin parantamiseen ja liikennenopeuden nostamiseen. 

Erkki-sakari Harju, Matti Peltola, Tuija Engbom

Renkajärven suojeluyhdistys ry.