Kohti parempia kannustimia

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) arviointiraportti nostaa esiin yritysten vastuun luontokadon pysäyttäjänä.

Kiihtyvän luontokadon perussyy löytyy jatkuvan talouskasvun ajatuksesta. Raportti ehdottaa luontomyönteisen ajatusmaailman rakentamista.

Sitä varten tarvitaan mittareita sekä poliittisia ja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla tunnistetaan luonnon arvo ja siitä kumpuavan hyvinvoinnin merkitys. Tämä olisi järkevää, sillä myös yritykset ovat riippuvaisia metsistä, vesistöistä ja koko ekosysteemistä.

Raportissa mainitaan, että tietoa luontokadosta ja sen hillitsemisestä on jo paljon. Nyt pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä, mieluiten nopeasti.

Suomen luontopaneeli vaatii IPBES:n raportin tiimoilta poliitikoilta johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä luontotavoitteiden saavuttamiseksi.

Luontopaneeli on monitieteinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä on edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutusta.

Paneelin mukaan luonnonsuojelu ei ole Suomessa riittävää. Suomi on esimerkiksi suojellut maa-alueitaan vähiten EU-maista. Suomi on myös jäämässä luonnonsuojelutavoitteistaan, joihin se on poliittisesti sitoutunut.

Luontopaneelin mukaan yritykset ovat avainasemassa luontokadon pysäyttämisessä, mutta tavoitteisiin pääsy edellyttää myös toimivaa lainsäädäntöä ja taloudellisia kannustimia. Se ehdottaa uutta luontolakia ja aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa.

”Periaate kannustaa etsimään vähiten haittoja aiheut­tavia ratkaisuja”, tiivisti Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa 9. helmikuuta.

Erilaiset tukijärjestelmät ohjaavat yhä yrityksiä luonnon kannalta kestämättömään suuntaan.

Yksi esimerkki on puupolttoaineiden verottomuus, jonka arvo on vuositasolla yli 400 miljoonaa euroa. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää sitä yhtenä ilmastolle ja luonnolle haitallisimmista tuista.

Luontopaneeli muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kartoittamaan luonnolle haitalliset tuet ja poistamaan ne vuoteen 2030 mennessä. Verotuet pitäisi käydä läpi myös EU:n tasolla, sillä esimerkiksi puupolttoaineiden verottomuus on yleistä koko EU-alueella.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikka saa kritiikkiä sekä luonnonsuojelijoilta että oppositiolta.

Entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) on kutsunut hallituksen luontopolitiikkaa ”sanahelinäksi” ilman todellisia tavoitteita ja tekoja.

Hallitus ei ole edes sopinut, mitkä luonnonsuojelutavoitteet se yrittää saavuttaa. Luontostrategian valmistelu jumittui jo Sanna Marinin (sd) hallituskauden lopulla. Strategiatyö ei ole edennyt kolmeen vuoteen.

Mikkosen mielestä uusi luontolaki varmistaisi, että jokainen hallitus veisi luontopolitiikkaa eteenpäin eikä luonnonsuojelua heikennettäisi.

Luontolain puolesta on tehty kansalaisaloite, jonka allekirjoittajina on poliittisten nuorisojärjestöjen jäseniä muun muassa vihreistä, vasemmistopuolueista ja kokoomuksesta.

Ympäristöministeri ­Sari Multala (kok) ei lupaa uutta luontolakia. Hänen mukaansa luontolaista tehdään ympäristöministeriössä ”sisäinen arvio”. Multala kuitenkin tarkentaa, että luontolain tarvetta pitää tarkastella, sillä Suomessa laaditaan parhaillaan laajassa yhteistyössä kansallista suunnitelmaa ennallistamisasetuksen käyttöönotosta.

EU-asetuksen tavoite on ennallistaa Euroopassa kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Multala vastasi Suomen Kuvalehden tiedusteluun avusta­jiensa välityksellä.

Multala sanoo hallituksen edistävän niin kutsuttuja luonnonarvomarkkinoita. Ne saivat kannatusta vastikään päättyneellä lausuntokierroksella.

Toimivat luonnonarvomarkkinat voisivat ohjata yksityistä rahaa luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kannattaa luonnonarvomarkkinoita, joissa yrityksille voitaisiin suunnata verokannustimia.

EK ei ole kuitenkaan vielä muodostanut ”tarkempaa kantaa” itse luontolaista. Nopeita päätöksiä tuskin tällä hallituskaudella nähdään, sillä myös EK:n mukaan tehtävää jää vielä seuraaville hallituksille.
 

Muokattu 21.2.2026 kello 17.15. Lisätty tieto, että kansalaisaloitteen allekirjoittajana oli myös kokoomuksen nuorisojärjestön jäseniä.