Suomessa on aloitettu jättimäinen työ luonnon ennallistamiseksi – vielä ei tiedetä paljonko se maksaa ja hillitäänkö hakkuita
Parhaat ennallistamistoimet hyödyttävät sekä luontoa että ihmistä samanaikaisesti, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
4
MIN
Euroopan unioni patistaa jäsenmaitaan vaalimaan luontoa. Niin kutsuttu ennallistamisasetus on edennyt poliittisten kiistojen jälkeen kansalliseen valmisteluun.
Asetuksen tavoite on ennallistaa Euroopassa kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
EU-tason tavoitteet on tarkoitus muuttaa konkreettisiksi teoiksi kunkin jäsenvaltion kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa.
Suomessa suunnitelmaa valmistellaan viidessä eri ryhmässä, joiden työtä valvovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat.
Tarkoitus on kuulla myös eri intressiryhmiä, kuten maa- ja metsätalouden sekä luonnonsuojelijoiden etujärjestöjä ja yhdistyksiä.
Myös tieteentekijät osallistuvat suunnitelman tekoon. Eri alojen tutkijoiden pitäisi koota yhteen ennallistamisasetuksen vaikuttavuus ja se, miten oikeudenmukaisesti asetus jakaantuu eri tahoille. Käytännössä kyse on kustannusten ja vastuun jakamisesta.
Suunnitelman lopulliset versiot ovat valmiina vasta vuonna 2026. Silloin suomalaisten pitäisi tietää, mitä ja miten metsiä sekä vesistöjä ennallistetaan ja millä resursseilla.
Petteri Orpon (kok) hallitus on painottanut ennallistamistyössä vapaaehtoisia Metso-, Helmi- ja Nousu-hankkeita, joita on toteutettu Suomessa jo vuosia.
Valtion säästöjen takia myös nykyisistä ympäristön ennallistamisrahoista on leikattu noin puolet pois, kun summaa vertaa edellisen hallituskauden rahoitukseen.
Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että virtavesien kunnostukset, yksityismetsien suojelu ja soiden ennallistaminen ovat vähentyneet tai ainakin hidastuneet.
Nyt tehtävät leikkaukset aiheuttavat jonkinlaista painetta korottaa rahoitusta viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Poliittiset päätökset siirtyvät seuraavan hallituksen pöydälle.
Kun ennallistamisasetusta valmisteltiin EU:ssa vuoden 2022 lopulla, arviot ennallistamisen kustannuksista olivat hulppeat. Viranomaisten arvioiden mukaan ennallistamisasetus maksaisi Suomen valtiolle noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, suhteellisesti eniten koko EU-alueella.
Sittemmin ennallistamiskustannuksista on puhuttu maltillisemmin, eikä tarkoista summista halua puhua kukaan keskeinen suunnittelutyötä tekevä taho.
Suomen Kuvalehti kysyi Suomen luonnonsuojeluliitolta, Metsäteollisuus ry:ltä ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ta, miten ne näkevät ennallistamisasetuksen kansallisen suunnittelutyön, kustannukset ja vastuunjaon, kun otetaan huomioon asetuksen ristiriidat jo EU-tason valmisteluvaiheessa.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan nyt tehtävä suunnitelma on iso kokonaisuus ja erittäin haastava. Hänen mielestään olisi oleellista, että valmistelun yhteydessä tehdään kattavat selvitykset ja vaikutusarviot siten, että asetuksen lopullinen hintalappu muodostuu ja arvailu sen suuruudesta loppuu.
Marttilan muistuttaa, ettei asetuksen mahdollistamien kansallisten joustojen hyödyntämisen vaikutusta kustannuksiin ole vielä arvioitu.
”Parhaat toimenpiteet hyödyttävät sekä luontoa että ihmistä samanaikaisesti. Pidetään huolta ruokaturvasta ja myös yksittäisten elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksistä, se on hyvä reunaehto. Ei tästä harjoituksesta ole oikeudenmukainen siirtymä hävinnyt mihinkään”, Marttila sanoo.
Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ei halua ottaa kantaa ennallistamisasetuksen kustannuksiin.
”Tärkeää on löytää mahdollisimman paljon toimia, joissa luonnon tilan parantaminen ja taloudellinen käyttö voidaan yhdistää”, Niemi sanoo.
Metsäteollisuudelle on tärkeää riittävä puun saanti. Esimerkiksi ennallistamista kaipaavat turvesuot ovat teollisuudelle edelleen tärkeä puunsaannin kohde. Niemen mukaan rehevissä korvissa on siirrytty jatkuvaan kasvatukseen, mikä soveltuu niihin hyvin myös uudistumisen näkökulmasta.
”Kohdekohtaisten toimien löytäminen turvemailla on erityisen tärkeää. Toisaalta on ojitettuja kohteita, joissa puuntuotanto on heikko. Niiden jättäminen käytön ulkopuolelle osana ennallistamistoimia on yksi mahdollisuus.”
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mielestä valtio voisi ottaa käyttöön ympäristöoikeudellisen ”aiheuttaja maksaa” -periaatteen. Esimerkiksi asettamalla veroja hakkuille. Saadut rahat voisi suunnata ennallistamistyöhön.
Veistolan mielestä myös nykyisiä hakkuumääriä pitäisi joka tapauksessa vähentää 15 vuoden takaiselle 55–60 miljoonan kuutiometrin vuositasolle. Ehdotus ei saa kannatusta MTK:sta tai Metsäteollisuudesta.
”Suomessa on yhä luonnolle ja ilmastolle haitallisia tukia, kuten esimerkiksi puun polton verotuki ja jotkut maatalouden tuet. Näistä luopuminen auttaisi osaltaan ympäristön tilaa, ja säästyneitä rahoja voitaisiin suunnata ennallistamistoimiin”, Veistola luettelee.
”Vapaaehtoisia Metso-, Helmi-, Nousu- ohjelmia kannattaa ilman muuta jatkaa. Ennallistamisen onnistumiseen tarvitaan maanomistajia.”
Valtioneuvoston kanslia on kertonut, että ennallistamisasetuksen resursseja täytyy ”kasvattaa huomattavasti nykyisestä”. Tarkkoja summia tai edes arvioita ei myöskään vikakoneisto ole esittänyt.