Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa joulukuussa 2025. © Roni Rekomaa / LK

Kamppailu sähköstä

Teollisuus on aina kamppaillut resursseista, olivat ne sitten osaavia työntekijöitä, hyviä tehdastontteja tai riittävää energiaa ja infrastruktuuria. Nyt kiistat kuuluvat voimakkaammin eri alojen viestinnässä.

analyysi 12.5.2026

Teksti: Mikko Niemelä

4 MIN

Suomeen rakennettavat datakeskukset aiheuttavat jännitteitä perinteisen ja uuden teollisuuden välille. Kiistely liittyy sähkön riittävyyteen ja siihen, miten investoinnit hyödyttävät laajemmin kansantaloutta.

Suuret sähkönkuluttajat kuten teräs- ja kemianteollisuus näkevät, että suunnitteilla olevat useat kymmenet datakeskukset tarvitsevat niin paljon sähköä, ettei sitä välttämättä riitä kohtuuhintaan perusteollisuuden uusille isoille hankkeille.

Kritiikkiä on esittänyt muun muassa teräsyhtiö Outokummun ja Kemianteollisuus ry:n johto. Outokummun Tornion terästehdas käyttää nyt noin neljä prosenttia Suomen sähköstä ja Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset yhteensä noin kahdeksan prosenttia.

Tätä taustaa vasten perusteollisuuden huolen ymmärtää. Datakeskukset kuluttavat yhtä paljon sähköä kuin koko kemianteollisuus, kun nyt rakenteilla olevat konesalitkin valmistuvat.

Ristiriitaisesta tilanteesta kertoo sekin, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen jäsenliitot Teknologiateollisuus ja Energiateollisuus ovat puolustaneet datakeskushankkeita systemaattisesti. Keskusten nähdään tuovan Suomeen uutta rahaa ja verotuloja.

Toisaalta teollisuus on aina kamppaillut resursseista, olivat ne sitten osaavia työntekijöitä, hyviä tehdastontteja tai riittävää energiaa ja infrastruktuuria.

Datakeskuksia puolustava elinkeinoelämä katsoo, että puhe kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön riittävyydestä perustuu jonkinlaiseen harhaan.

Näkemys perustuu siihen, että Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee sähköntuotannon kaksinkertaistamista seuraavan vuosikymmenen aikana.

Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid on jo aloittanut mittavia investointiohjelmia, joilla vahvistetaan sähkönsiirron kapasiteettia.

Energiateollisuus on arvioinut, että datakeskukset käyttävät uudesta sähköntuotannosta noin 30 prosenttia kymmenen vuoden kuluttua.

Perusteollisuus havitteleekin myös itse valtavasti sähköä. Teollisuus haluaisi nimittäin ottaa hiilidioksidia talteen ja käyttää sitä lentopolttoaineiden, muovien ja esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistukseen.

Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan vähäpäästöistä energiaa ja puhdasta vihreää vetyä. Vedyn tuotanto ja muu uusi teollisuus kasvattaisivat sähköntarpeen lähes kaksi kertaa niin suureksi kuin mitä Suomessa tällä hetkellä tuotetaan.

Datakeskushankkeet valmistuvat yleensä nopeammin kuin suuret vetyhankkeet, koska vetytuotannon rakentaminen on monimutkaisempaa ja vie aikaa. Datakeskuksilla on siis etu.

Toisaalta keskukset ovat törmänneet jo nyt siihen, ettei kantaverkkoyhtiö Fingrid pysty liittämään niitä heti sähköverkkoon. Tämä kertoo siitä, että Suomessa kantaverkon rakentaminen on hidasta ja yhtiöllä on hankaluuksia pysyä nopeasti kasvavan sähkönkysynnän perässä.

Energiateollisuuden toimijat ovat myös arvostelleet sitä, että sähkönsiirtoyhtiöt saavat liian vähän rahaa verkoistaan. Se vähentää uusien investointien määrää ja sähköverkon kapasiteettia. Datakeskusten ja muiden teollisuushankkeiden liitännät viivästyvät.

Verkon lisäinvestoinnit maksatetaan aina kuluttajilla ja teollisuudella. Etenkin kuluttajat kritisoivat toistuvasti siirtomaksuja, sillä ne muodostavat koko ajan suuremman osan sähkölaskusta eikä siirtoyhtiötään voi kilpailuttaa.

Poliittisesti tilanne on vaikea. Etenkin vaalien lähestyessä yksikään ehdokas ei uskalla vaatia kuluttajilta lisäeuroja, joilla sähkönsiirtoa kehitettäisiin enemmän.

Datakeskuksia on Suomessa vajaat viisikymmentä. Ne sijaitsevat eri puolilla Suomea ja maksavat muun teollisuuden tavoin kiinteistöistään kiinteistöveroja, jotka voivat olla pienille kunnille merkittäviä, vakaita ja pitkäkestoisia tulonlähteitä.

Datakeskusten työllisyysvaikutukset ja niistä kertyvät verotulot ovat toistaiseksi vaatimattomia, jos niitä vertaillaan perusteollisuuden verojalanjälkeen.

Muun muassa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on sanonut Hufvudstadsbladetissa, että Suomessa toimivat datakeskukset tuottavat valtiolle tällä hetkellä hyvin vähän verotuloja.

Toisaalta Suomi tarvitsee uusia investointeja. Jos useista kymmenistä uusista datakeskushankkeista edes joka toinen toteutuu, tarkoittaa se tarvetta uudelle sähköntuotannolle. Tämä puolestaan lisää rakentamista ja työpaikkoja sekä verotuloja valtiolle.

Valmiit datakeskukset työllistävät muun muassa eri huoltoalan ja ICT-alan ammattilaisia. Keskukset maksavat myös sähkönsiirrosta ja kaikesta muusta samalla tavoin kuin perusteollisuuskin.

Varoittavia esimerkkejä datakeskushypestä kuitenkin on jo olemassa. Irlanti houkutteli muutama vuosi sitten maahan kymmeniä isoja datakeskuksia. Nyt sähkön hinta maassa on yksi EU-alueen kalleimmista.

Jonkinlaista harhaa on myös se, että datakeskuksiin ja niiden tuottamiin palveluihin suhtaudutaan melko leväperäisesti. Kuka esimerkiksi tietää, mitä kiinalaiset tekevät Kouvolaan rakennettavassa miljardiluokan TikTok-salissaan? Pelko siitä, että datakeskusten hyödyt valuvat ulkomaille ja verokikkailu lisääntyy, on myös aiheellinen huoli. Jos kikkailu lisääntyy, pitää poliitikoilta vaatia parempaa lainsäädäntöä. Siksi heitä äänestetään.