Kuka maksaa palkan, kun drooni tulee?

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittajat Robert Sundman ja Ilkka Hemmilä kokosivat tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Suvivirren ja lippalakkien lisäksi tällä(kin) viikolla politiikassa puitiin myös oikeita ongelmia.

Taannoinen Uudellemaalle kohdistunut drooniuhka ja sen sekava viestintä sai hallituspuolueet käsittelemään ”drooniuhkiin varautumista, toimintaohjeita ja kansalaisviestintää” ylimääräisessä neuvottelussaan tiistaina.

Neuvottelujen jälkeen hallitus lupasi vauhdittaa cell broadcast -teknologiaan perustuvan varoitusjärjestelmän käyttöönottoa. Se mahdollistaa vaaratiedotteiden lähettämisen samanaikaisesti kaikkiin kännyköihin tietyllä alueella. Lisäksi ministerit lupailivat parempia ohjeistuksia kansalaisille, kunnille ja esimerkiksi yrityksille.

Myös keskeiset työmarkkinajärjestöt tapasivat tällä viikolla ja pohtivat palkanmaksua drooniuhkatilanteissa.

Palkansaajien keskusjärjestöjen puheenjohtajat vaativat yhteiskannanotossaan perjantaina, ettei vaaratiedotetta noudattava työntekijä saa menettää palkkaansa. Elinkeinoelämän etujärjestöt taas ovat katsoneet, ettei työnantajalla ole palkanmaksuvelvoitetta, jos työntekijä ei esimerkiksi voi matkustaa työpaikalle uhan vuoksi.

Järjestöt pyrkivät ratkaisemaan näkemyseronsa työministeri Matias Marttisen (kok) johdolla kesäkuun alkupuolella.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi torstaina vaalitavoitteensa. Etujärjestö vaatii muun muassa pidempiä työpäiviä, lakisääteisten ylityö- ja sunnuntaikorvauksien poistoa sekä useita veronalennuksia ja esimerkiksi perintö- ja lahjaverojen korvaamista luovutusvoittoverolla.

Tavoite lakisääteisten lisien poistosta nousi aiheeksi myös eduskunnan kyselytunnilla, kun suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman tiedusteli pääministeri Petteri Orpon (kok) kantaa asiaan.

”Voitaisiinko yhdessä sopia, että tällaiset puheet ja ehdotukset kuopataan, jotta työntekijöiden luottamus tulevaisuuteen paranee?” Lindtman kysyi.

Orpon mukaan ylityökorvaukset muodostavat oleellisen osan satojentuhansien suomalaisten tuloista.

”Ei se ole se paikka, mistä tässä nyt lähdetään leikkaamaan, enkä sellaista lähtisi esittämään”, hän vastasi.

Tämä kuplii pinnan alla

Hallitus kiistelee jälleen turpeesta.

Helsingin Sanomat kertoi omien tietojensa pohjalta keskiviikkona, että hallituksen lisätalousarvioesitys on viivästynyt kiistan vuoksi. Asiaa on kuvailtu samoin myös Suomen Kuvalehdelle.

Hallituspuolueet sopivat kevään kehysriihessä kahdeksan miljoonan euron vuotuisesta energiatuesta. Perussuomalaiset tulkitsee, että tuki tulisi kohdentaa ainoastaan turvetuotannon tukemiseen. Kokoomus on toista mieltä.

Viikon luku

0,9. Suomen talous kasvoi 0,9 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kertoi Tilastokeskus perjantaina. Kyseessä on selvä muutos viime vuoden nollakasvuun.

Kasvusta huomattava osuus on puolustusinvestoinneilla. Julkiset investoinnit kasvoivat lähes kolmanneksen edellisestä vuosineljänneksestä, kun uusien hävittäjien toimitukset alkoivat.

Toimitukset jatkuvat ja ne kirjautuvat julkisiin investointeihin koneiden vaihtaessa omistajaa.

Tilastokeskus julkisti myös useita muita taloustietoja tällä viikolla. Työttömiä oli jälleen enemmän kuin vuosi sitten, ja työttömyyden trendiluku nousi 10,6 prosenttiin.

Kurkistus ensi viikkoon

Kokoomus, keskusta ja Rkp kokoontuvat ensi viikolla puoluekokouksiinsa. Jyväskylästä, Tampereelta ja Vantaalta kuultaneen uutisia puolueiden tavoitteista ja linjauksista sekä tuoreista varapuheenjohtajista. Puheenjohtajavaihdoksia ei ole luvassa.

Torstaina valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja Sdp:n Lindtman kohtaavat Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä debatissa.