Lisämiljardeja puolustukseen

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä luovutti tiistaina puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) maanpuolustuksen kehittämistä koskevan loppuraportin. Raportissa arvioidaan, että puolustusmäärärahojen tarve nousisi lähivuosina jopa yli 14 miljardiin euroon.

Arvio perustuu työryhmän saamaan tietoon ”puolustuksen toimintaympäristöstä sekä pitkän aikavälin resurssi- ja kehittämistarpeista”.

Puolustusbudjetin nosto tälle tasolle ylittäisi selvästi Natossa sovitun yhteisen tavoitteen. Sen mukaan maiden tulisi käyttää vuoteen 2035 mennessä 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) suoriin puolustusmenoihin.

Nato-tavoitteenkaan täyttäminen ei ole yksinkertaista. Eduskuntapuolueet ovat sopineet niin kutsutusta velkajarrusta, joka vaatisi alustavan arvion mukaan ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä menoleikkauksia ja veronkorotuksia.

Summa nousisi useilla miljardeilla, mikäli seuraava hallitus haluaisi lisäksi täyttää kaikki Puolustusvoimien toiveet. Valtiovarainministeriöstä vahvistetaan Suomen Kuvalehdelle, ettei nykyisissä sopeutusarvioissa ole otettu huomioon uudessa raportissa esitettyjä lisätarpeita. Käytännössä jokainen lisämiljardi Puolustusvoimille tarkoittaisi siis samansuuruisia säästöjä muualta.

Lisäksi ministeriö arvioi, että panostukset lisäisivät valtion velanottoa. Näin ollen myös lisääntyneet korkokustannukset tulisi säästää muualta.

Useat puoluejohtajat ovatkin toppuutelleet raportin lopputulemaa. Esimerkiksi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sekä Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioivat torstaina Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä debatissa, ettei toiveita voida toteuttaa sellaisenaan.

Samoilla linjoilla oli Helsingin Sanomien haastattelussa keskustan Antti Kaikkonen.

Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Hallitus sai turvekiistansa sovittua ja antoi lisätalousarvion eduskunnalle. Lisätalousarvio sisältää rahoitusta esimerkiksi kehysriihessä linjattuihin työllisyystoimiin ja droonien torjuntaan.

Droonitorjuntakyvyn paketti on kokonaisuudessaan 50,2 miljoonaa euroa, josta Rajavartiolaitokselle osoitetaan 44 miljoonaa ja poliisille 6,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella tehostetaan myös droonien havaitsemista ja tunnistamista.

Tällä viikolla valmistui myös sosiaali- ja terveysministeriön selvitys vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen kehittämisestä. Selvityksessä työryhmä ehdottaa kotihoidontuen lakkauttamista. Etuus korvattaisiin pidentämällä vanhempainpäivärahakausia siten, että kummallekin vanhemmalle annettaisiin muutaman kuukauden pituinen lisäjakso.

Tämä kuplii pinnan alla

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) ja muut oppositiopuolueiden edustajat ovat arvostelleet useissa tiedotusvälineissä valiokuntien tiedonsaantia.

Koskisen mielestä ulkoasiainvaliokunta ei ole saanut riittävästi tietoa ainakaan Uudellemaalle toukokuussa kohdistuneesta drooniuhasta. Asia nousi esiin, kun Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla uhan johtuneen Ukrainan virheestä. Lehti perustaa tietonsa eri lähteiden kanssa käymiinsä keskusteluihin.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi keskiviikkona uutistoimisto STT:lle kutsuneensa eduskuntapuolueiden ja keskeisten valiokuntien puheenjohtajat keskustelemaan valiokuntien tiedonsaannista. Tapaaminen on määrä järjestää ensi viikolla.

Viikon luku

73 prosenttia. Niin iso osa suomalaisista ajattelee, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on lyhyessä ajassa muuttanut Yhdysvallat Euroopan ystävästä Euroopan vastustajaksi. Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselytutkimuksesta. Vielä viime syksynä 49 prosenttia suomalaisista oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Tutkimuksesta selviää myös, että kaksi prosenttia suomalaisista suhtautuu hyvin tai melko myönteisesti Trumpin haluun ottaa Grönlanti mahdollisesti Yhdysvaltojen hallintaan. Sotatoimet Irania vastaan saavat vähintään varovaista tukea 15 prosentilta suomalaisista.

Kurkistus ensi viikkoon

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään torstaina ja perjantaina Naantalissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman teemana on tänä vuonna ”Globaaleja, alueellisia ja paikallisia näkökulmia maailman murrokseen”.

Tiistaina puolestaan järjestetään Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen NB8-huippukokous Tallinnassa. Suomesta kokoukseen osallistuu pääministeri Orpo.

Eduskunnassa tahti kiihtyy ennen kesän istuntotaukoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on taitettu peistä alkoholin kotiinkuljetuksen vapauttamisesta. Hallituksen ehdotusta vastustavat opposition kansanedustajat, joiden kanssa Päivi Räsänen (kd) on samoilla linjoilla.

Keskiviikkona tulee julki myös finanssipoliittisen työryhmän yhteisymmärrysasiakirja, jossa linjataan reunaehtoja seuraavan vaalikauden sopeutusurakalle. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että asiakirjan mukaan esimerkiksi uusia julkisia investointeja ei voisi enää rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.