Saako ihmisen geenejä tuunata? Uskonnollisuus ja tiedon taso muovaavat suhtautumista

Yleinen mielipide painottaa kansalaisten kuulemista, kun päätetään geenisaksien käytöstä ihmisissä, paljastaa USA:ssa tehty kysely.

Crispr
Teksti
Kirsi Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Geenimuokkaustekniikka harppoo eteenpäin: yhdysvaltalais-korealais-kiinalainen tutkimusryhmä raportoi Nature-lehdessä 2. elokuuta onnistuneensa ensi kertaa poistamaan ihmisalkiosta sairautta aiheuttavan geenivirheen. Kokeellinen tulos saatiin aikaan niin kutsutuilla “geenisaksilla” eli crispr-cas9-menetelmällä.

Mitä suuri yleisö ihmisen geenien tuunaamisesta oikein tuumaa?

Professori Dietram Scheufele Wisconsin–Madisonin yliopistosta kollegoineen selvitti yhdysvaltalaisten kantaa asiaan. Vuodenvaihteessa 2016–2017 kerätty, koko maan aikuisväestöä heijastava kyselyaineisto paljasti, että 59 prosenttia kansalaisista sallisi ihmisgeenien muokkauksen hoitotarkoituksessa. 33 prosenttia kelpuuttaisi syyksi myös ominaisuuksien, kuten silmien värin, muovailun.

Ne, jotka tiesivät geenimuokkauksesta eniten, suhtautuivat sen käyttöön ihmisissä muita suopeammin. Uskonnolliset henkilöt pitivät ihmisen geeneihin puuttumisesta vähiten.