Puhuvalle sattuu

Turha harmistua, jos joku alkaa tekemään. Virheet kehittävät kieltä.

Kotimaa 29.03.2019 06:00
Teksti Vappu Kaarenoja Kuvat marjo tynkkynen

Ulla-Maija Forsberg on Suomen johtava kielipoliisi. © Marjo Tynkkynen

Suomen kielen lautakunta kerääntyi rutiinikokoukseen 31. tammikuuta 2014. Kahdeksanhenkisen lautakunnan tehtävä on määritellä, mikä kuuluu suomen yleiskieleen.

Asialistalla olivat esimerkiksi sanat filee ja pyree.

Ne on suositettu taivutettavan kahdella e-kirjaimella: Söin herkullista porsaanfileetä. Sen kanssa oli perunapyreetä.

Lautakunnassa oli kuitenkin huomattu, ettei tällainen taivuttaminen luonnistu suomalaisilta. Suomalaiset syövät filettä ja pyrettä.

Lautakunta päätti, että nämä muodot olisivat jatkossa oikein fileen ja pyreen rinnalla. Ei ollut syytä estää lainojen suomalaistumista.

Päätös syntyi joutuisasti ja yksimielisesti kuten lautakunnassa yleensä.

Edettiin asialistan seuraavaan kohtaan.

 

Käsiteltävänä oli Kielitoimiston uusi kielioppiopas. Siinä oli luku verbirektioista, sellaisista kuin ”alkaa tehdä”. Alkaa-verbi pakottaa jäljessä tulevan verbin tiettyyn sijamuotoon. Nimittäin perusmuotoon: alkaa tehdä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö