Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski: ”Kouluväkivaltaa vähätellään”

Kotimaa 20.11.2010 16:00

Tomi KiilakoskiKoulujen väkivaltatapaukset ovat olleet jo muutaman vuoden ajan jatkuvasti otsikoissa. Onko koulukiusaaminen lisääntynyt vai kiinnitetäänkö siihen nyt aiempaa enemmän huomiota, Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski?

”En pysty vastaamaan kysymykseen, koska meillä ei ole Suomessa luotettavia tilastoja kouluväkivallasta. Edes raskaammista tapauksista kuten puukotuksista ei ole valtakunnallista tilastoa, tieto pitää raapia kasaan erilaisista lehtijutuista. Se tiedetään, että koti ja koulu ovat ne kaksi paikkaa, joissa nuoret kokevat eniten väkivaltaa.”

Miksei tilastoja ole tehty?

”Tämä on ongelma, jota ei ole tunnistettu, ja kouluväkivallan käsite on verrattain uusi ja löyhämerkityksinen. Sellainen käyttäytyminen, mikä armeijassa olisi simputusta tai nakkikioskilla törkeä pahoinpitely, kirjataan koulussa kiusaamiseksi. Sikäli kuin ylipäätään kirjataan.”

Myös opettajat joutuvat kouluissa väkivallan kohteeksi. Onko kyse samasta ilmiöstä?

”Itse erottelisin oppilaiden ja opettajien kokeman väkivallan. Koulu on merkittävä nuorisokulttuurin tapahtumapaikka. Tämä on opettajankoulutuksessa ja käytännön koulutyössä ymmärretty aika huonosti. Mitä tapahtuu luokan ulkopuolella: valtaosa väkivaltatapauksista sijoittuu välitunnille, ruokatunnille, koulumatkoille. Eli niihin hetkiin, jolloin nuoret toimivat vapaasti keskenään.”

Pitäisikö niihin satsata enemmän?

”Jos otetaan vakavasti se ajatus, että koulusta tehdään yhteisö, meidän pitäisi panostaa väli- ja ruokatunteihin ja muihin yhteisöllisiin hetkiin.”

Kiinnitetäänkö opettajankoulutuksessa riittävästi huomiota kouluväkivaltaan?

”Ei. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan 51 prosentissa tapauksista, joissa lapsi tai nuori kertoo koululle kiusaamisesta, kiusaaminen pahenee. Oppilailla on keskinäisiä sääntöjä, puhutaan ’koulupihan koodista’. Tilannetta helpottaa, jos oppilaiden ja opettajien välillä on luottamusta ja ymmärrystä eikä koulussa kuvitella, että asia hoituu yhdellä puhuttelulla.”

”Mitä läheisemmät suhteet oppilailla ja opettajilla on, sitä paremmat ovat edellytykset puuttua kiusaamiseen. Mitä etäisemmät, sen todennäköisemmin kiusaamista tapahtuu.”

Opettajilta vaaditaan aikamoisia ammatillisia ja sosiaalisia taitoja?

”Se on ihan totta. Koulutus ei anna opettajille kovin hyviä eväitä sosiaalisten ongelmien ratkaisuun, mutta toisaalta ne on pakko kohdata. Tilannetta ei ole myöskään helpottanut se, että edellisen laman aikana lakkautettiin koulujen kerhotoiminta lähes kokonaan. Yksi keino lisätä oppilaiden ja aikuisten välistä luottamusta on olla epämuodollisesti tekemisissä keskenään. ”

Miten kiusaamista konkreettisesti ehkäistään?

”Esimerkiksi vertaissovittelussa. Samalla tavoin kun rikosuhrin sovittelussa lapset ja nuoret sovittelijan johdolla sopivat keskenään asian. Sovittelijoina toimivat koulutetut vanhemmat oppilaat.”

Vähätelläänkö kouluväkivaltaa?

”Varsin paljon. Koulu arvioi kiusaamisten määrän lähes aina vähäisemmäksi kuin oppilaat. Hyvä koulu on sellainen, joka myöntää, että meillä on kiusaamista, sillä sitä on joka koulussa. Huono koulu on sellainen, joka kiistää asian eli opettajat eivät selvästi tiedä, mitä oppilaiden välillä tapahtuu.”

Kuva Marjaana Malkamäki.