”Vasta EU-jäsenyys nosti Suomen aidoksi länsieurooppalaiseksi valtioksi”

Saksan rooli oli ratkaiseva, kun Suomi neuvoteltiin EU:n jäseneksi, kirjoittaa EU-jäsenyysneuvottelija Pertti Salolainen.

EU-jäsenyys
Teksti
Pertti Salolainen

Liittokansleri Helmut Kohlin iso nyrkki takoi pöytää, kun tapasin hänet Bonnissa 28.1.1994: ”Teen kaikkeni, että Pohjoismaat tulevat EU:n jäseniksi, ja Suomea kohtaan minulla on erityisen lämmin kohta sydämessäni.”

Olin pyytänyt Kohlilta tapaamista kokoomuksen puheenjohtajan ja Suomen EU-jäsenyysneuvottelijan ominaisuudessa keskustellakseni avainkysymyksistämme, kuten maataloudesta. Minulla oli mukanani lista niistä Suomen kriittisimmistä EU-jäsenyyden tavoitteista, jotka olivat vielä auki neuvotteluissa.

Mielenkiintoista oli, että Kohl halusi käydä neuvottelun hyvin kahdenkeskisenä niin, että paikalla oli lisäksemme vain hänen ulkopoliittinen neuvonantajansa Joachim Bitterlich. Edes mukanani ollut Suomen suurlähettiläs Kai Helenius ei päässyt neuvottelutilaan.

Kävimme listan läpi, ja vaikka varsinaisia päätöksiä ei tietenkään tehty, olin tapaamisen jälkeen varma, että onnistumme neuvotteluissa. Kohlin viesti Saksan neuvottelijoille oli selvä: Pohjoismaat EU:n jäseniksi.

Suomen EU-jäsenyydestä keskusteltaessa jää useimmiten varjoon se ratkaiseva merkitys, joka oli Efta-jäsenyydellä ja sittemmin Eta-sopimuksella. Erityisesti Eta-prosessi koulutti suomalaisen virkamiehistön, etujärjestöt ja poliitikot integraation käytäntöön siten, että EU-neuvottelujen alkaessa neuvottelukoneisto oli toimintakuntoinen. Eta-sopimus oli ratkaissut valtavan määrän integraation ongelmakohdista.