Stalinin silmissä Suomi oli ”lähiulkomaa” – vasta talvisota teki Suomesta Pohjoismaan

ESSEE: Stalinin poliittinen taitavuus perustui hänen kykyynsä tehdä äkkikäännöksiä, kirjoittaa entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg.
Kotimaa 22.12.2016 10:57
René Nyberg
Muotokuvamaalaus Josif Stalinista.
Muotokuvamaalaus Josif Stalinista. © C. G. Hagström / LEHTIKUVA

Historiassa sattumalla, ironialla ja silkalla tuurilla on merkitystä, toteaa René Nyberg arvioidessaan uudessa Kanava-lehdessä Kimmo Rentolan kirjan Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950.

Nyberg nostaa arviossa esiin Rentolan havainnon, jonka mukaan Paasikivessä oli paljon samaa kuin Maossa. Kumpikin osasi joustaa, mutta molemmat myös tiesivät arvonsa ja varjelivat oleellisinta.

Suomen Kuvalehti julkaisee Nybergin kirjoituksen kokonaisuudessaan.


Kimmo Rentolan kirja Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950 (Otava) on kertomus siitä, miten Suomi selvisi, vaikka se toistuvasti sanoi Stalinille ei. Rentola nojaa aikaisempaan tutkimukseensa, mutta hyödyntää samalla laajaa uutta arkistomateriaalia.

Suomen ja Venäjän arkistoyhteistyön anti on merkittävä. Saatoin todeta tämän, kun järjestin Moskovassa 2003 illallisen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n arkistonhoitajalle V. S. Hristoforoville ja suomalaisille historioitsijoille, joiden joukossa oli myös Rentola. Silti kirjoittaja ha­luaa korostaa, että neuvostotiedustelua täytyy usein tutkia kuin antiikkia tai varhaiskeskiaikaa, päättelemällä hentojen indisioiden pohjalta.