Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uskonnottomien määrä pienenee – uskonnon merkitys kasvaa

Blogit Rajalla 31.1.2017 14:56
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Sekularisaatioteorian mukaan perinteinen uskonto väistyy modernisaation myötä. Teoria eli kulta-aikaansa 1970-luvulla, mutta on sittemmin tullut haastetuksi ja todettu monilta osin paikkansa pitämättömäksi.

Maailmankuulu saksalainen yhteiskuntatieteilijä Jürgen Habermas, joka vielä 1970-luvulla kannatti sekularisaatioteoriaa on sittemmin todennut, että uskonto ei suinkaan ole katoamassa yhteiskunnallisesta elämästä. Tunnettu italialainen filosofi Gianni Vattimo puolestaan näkee uskontojen aseman jopa vahvistuneen tieteellisen todellisuuskäsityksen leviämisestä huolimatta.

Myös uskontotilastot osoittavat, että uskontoihin kuuluvien määrä kasvaa, vaikkakin uskonnollinen kartta muuttuu jossain määrin. Vuoteen 2050 ulottuvassa tilastollisessa mallissa kristityt ovat suurin uskontoryhmä ja kristittyjen suhteellinen osuus maailman väestöstä säilyy ennallaan (noin 34 %).

Muslimien suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan, mutta jäävän vuonna 2050 vielä kristittyjen suhteellisen osuuden alapuolelle. Muslimien määrän kasvu selittyy suurelta osin ikäjakaumalla. Maailman uskonnoissa nuorten osuus ja perheiden koko ovat suurimpia juuri islamissa.

Tutkimuksessa huomiota kiinnittää uskonnottomien osuuden selkeä pieneneminen globaalisti tarkasteltuna. (Pew Research Center 2015) Muslimien määrän kasvun ohella merkittävin muutos onkin juuri uskonnottomien määrän pieneneminen.

Uskontojen %-osuus maailman väestöstä 2010-2050:

Euroopassa tilanne näyttää hieman toisenlaiselta kuin maailmanlaajuisesti. Ensinnäkin Eurooppa on ainut maanosa, jossa väestön määrän ennustetaan vähenevän vuosina 2010-2050. Vaikka kristityt tuleva olemaan Euroopassakin suuri uskonnollinen ryhmä, kristittyjen määrä tulee vuoteen 2050 mennessä vähenemään, samoin tulee käymään juutalaisille. Muslimiväestö tulee lisääntymään voimakkaasti. Myös uskonnottomien määrä tulee ennustemallin mukaan lisääntymään Euroopassa.

Uskontojen merkitys yhteiskunnassa ei siis vähene, pikemminkin näyttää siltä, että se lisääntyy. Tämän havainnon on tehnyt myös Sylvie Kauffman, entinen Le Monde -lehden päätoimittaja.  Jumala on palannut – Ranskaan, hän julistaa Ranskan tulevia vaaleja käsitellessään. Ranskahan tunnetaan maana, jossa vallitsee ns. tunnustuksettomuus-periaate (laïcité) eli uskonto on pidetty tiukasti poissa julkisesta yhteiskunnallisesta tilasta.

Kristinuskon toi keskusteluun keskustaoikeiston presidenttiehdokas Francois Fillon julistautumalla kristityksi ja nostaessaan esiin kristillisiä arvoja terveydenhuollon leikkauksista keskusteltaessa. Ranskalaisen keskustelun pikantti ominaispiirre on se, että äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen on arvostellut Fillonia uskonnollisen vakaumuksensa esille tuomisesta vaalikampanjan yhteydessä. Tässä suhteessa Ranskan äärioikeisto näyttää eroavan USA:n ns. uskonnollisesta oikeistosta, joka käyttää hanakasti uskonnollista retoriikkaa politiikassa.

Vanhaa sanontaa mukaillen voidaan sanoa, että huhut uskonnon kuolemasta, myös Euroopassa, ovat voimakkaasti liioiteltuja ja ennenaikaisia. Päinvastoin uskonto elää jopa elpymisen aikaa. Tuhannen taalan kysymys on kuitenkin, millainen uskonnollisuus saa esimerkiksi Euroopassa jalansijaa. Vahvistuuko radikaali uskontulkinta esimerkiksi islamissa vai saavatko jalansijaa yhteiskuntaa rauhanomaisesti rakentavat uskonnon tulkinnat? Jos jälkimmäistä halutaan vahvistaa, on esimerkiksi Suomessa yhteiskunnan koulujärjestelmään kuuluva uskonnonopetus suuri mahdollisuus.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä ja Facebookissa.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.