Abiturientti vastaa kysymyksiin.
Abiturientti vastaa kysymyksiin. © KIMMO MÄNTYLÄ / Lehtikuva

Abitärpit: 100 vuoden itsenäisyys, Brexit, dna-koodi, kybersota – Ja yli sata muuta vinkkiä avuksi ja iloksi

Opettajat kertovat, mitä teemoja ylioppilaskokelaiden olisi syytä seurata. SK:n toimitus valitsi lukuisat juttuvinkit.

abitärpit
Teksti
Sanna Ihalainen Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokosi lukupaketin abeille kevään ylioppilaskirjoituksiin.

Olemme haastatelleet abien opettajia ja pyytäneet heitä arvioimaan, mitä teemoja ylioppilaskirjoitukset saattaisivat käsitellä.

Haastattelujen alle on listattu opettajien esiin nostamia aiheita sekä niitä käsitteleviä uutisia, artikkeleja ja blogikirjoituksia, joita SK:ssa on julkaistu. Lista täydentyy.

Varsinaisiin tärppeihin ei kannata yksin luottaa. Monipuolisia tekstejä lukemalla voi syventää tietämystään, parantaa argumentaatiotaitojaan ja osoittaa seuraavansa tärkeitä ajankohtaisia ilmiöitä.

Reaaliaineiden kokeet muuttuvat koko ajan soveltammaksi. Aineiston määrä on lisääntynyt, joten ylioppilaskokelailta edellytetään entistä parempaa taitoa erottaa olennainen epäolennaisesta. Kannattaa lukea alle listattuja juttuja ja miettiä, mikä niissä on olennaisinta.

Kirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi, ja tänä keväänä sähköisenä kirjoitetaan maantieto, filosofia, psykologia ja yhteiskuntaoppi.

Biologia ja maantiede:

Maantieteen koe muuttui sähköiseksi viime vuonna, syksyllä 2016. Sähköisen kokeen aineistossa voi olla mitä tahansa: kuvaa, tekstiä, tilastoja tai videota. Viime vuoden kokeessa oli video lumivyörystä. Kokelaan piti selittää, mikä luonnonilmiö on kyseessä ja miten se vaikuttaa ympäristöön.

Lappeenrannan lyseon lukion opettajan Sirpa Lappalaisen mukaan videotehtävään voi valmistautua. Esimerkiksi Yle Areenassa on loistava Meidän maamme -videosarja, jossa kuvataan maisemia ympäri Suomea.

”Maantieteellisestä näkökulmasta voi pohtia, kuinka maisemat ovat syntyneet ja miten asutus sinne on muodostunut. Myös luonnonilmiöistä, kuten tulvista ja tulivuorenpurkauksista, kannattaa katsoa videoita”, Lappalainen arvioi.

Lappalaisen neuvo biologian tai maantieteen kirjoittajille on, että termien kanssa pitää olla tarkkana.

”Moni sekoittaa kasvihuoneilmiön ja otsonikadon toisiinsa. Niillä on yhteys, mutta ne ovat kaksi eri ilmiötä. Biologian kirjoittajilla valkosolut ja valkuaisaineet menevät usein sekaisin, ja sitä ei saisi tapahtua.”

Yle Areena: Meidän maamme -sarjan osa 2, Itä- ja Pohjois-Lappi

Ilmastonmuutos, ekosysteemit, lajien katoaminen

Ilmastonmuutos vaikuttaa nykyään oikeastaan kaikkeen, ja siksi se on maantieteen kestoaihe. Biologiassa ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset voisivat käsitellä ekosysteemien muuttumista tai lajien katoamista, esimerkiksi jääkarhujen sukupuuttoa tai koralliriuttojen tuhoutumista.

Perusasioiden lisäksi kannattaa kerrata, kuinka ilmastonmuutosta voi hillitä ja miten ihmiset pyrkivät sopeutumaan siihen.

Kestävä matkailu, jakamistalous, ympäristöystävälliset valinnat

YK on julistanut vuoden 2017 Kestävän matkailun ja kehityksen vuodeksi, joten matkailu saattaa näkyä teemana kirjoituksissa. Kysymykset voisivat käsitellä esimerkiksi matkustelun aiheuttamia haittoja ja niiden hillitsemistä.

Esimerkkejä kestävästä matkailusta voisivat olla esimerkiksi veden ja luonnon säästäminen sekä paikalliskulttuurien kunnioittaminen. Jakamistalous, eli asioiden jakaminen tai vuokraaminen ostamisen sijasta, liittyy olennaisesti kestäviin valintoihin ja on aika ajoin esillä mediassa.

Lue ainakin Suomen Kuvalehden jutut reilusta matkustamisesta ja lentämisen jalanjäljestä. Lisäksi voit pohtia, kuinka jakamistaloutta voi hyödyntää matkustelun ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Genetiikka, dna-koodi

Jotkut aiheet ovat niin tärkeitä, että ne toistuvat ylioppilaskokeessa vuodesta toiseen – ainakin jossain muodossa. Opettajat vihjailevat marsun risteyttämisen olevan biologian vakiotehtävä. Voiko vielä luottaa siihen, että marsun kiharakarvaisuuden periytymisellä pärjää kirjoituksissa?

Lappalaisen mukaan ei: ”Ennen tuli aina yksi risteytystehtävä, mutta enää se ei ole varmaa. Perinnöllisyys on kokeessa esillä jossain muodossa, mutta se ei välttämättä liity risteytykseen.”

Perinnöllisyyskysymys voisi käsitellä esimerkiksi dna-koodia, josta on uutisoitu jonkin verran viime vuosina. Dna-viivakoodi liittyy lajien tunnistamiseen.

Ilmastopakolaisuus, ympäristöongelmat, luonnonkatastrofit

Kun ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan kuivuutta, ihmiset näkevät nälkää ja joutuvat pakenemaan kotimaastaan. Ympäristöpakolaisuus on ajankohtainen aihe erityisesti nyt, sillä pakolaiskysymys oli tiiviisti esillä koko vuoden 2015. Vaikka ympäristöpakolaisuudesta on ollut viime vuosina kysymyksiä, se ei tarkoita, etteikö aiheesta voisi kysyä tänäkin vuonna.

Suomessa Talvivaaran kaivos ympäristöongelmineen on ollut tapetilla jo vuosia. Mitä Talvivaarassa ja sen ympäristössä on oikeasti tapahtunut?

Video: Talvivaaran tarina.

Historia ja yhteiskuntaoppi:

Yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoitukset tehdään tänä keväänä ensimmäistä kertaa sähköisesti.

Haukilahden lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Eero Kitusen mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka paljon se vaikuttaa kokeen sisältöön.

Sen verran jo tiedetään, että kun aikaisemmin kokelaat vastasivat kuuteen kysymykseen kymmenestä, tänä keväänä määrä putoaa viiteen kysymykseen yhdeksästä vaihtoehdosta.

Se tarkoittaa aiempaa pidempää vastaustaikaa kysymystä kohden, mutta esimerkiksi tehtäviin liittyvät aineistot saattavat olla tällä kertaa entistä laajempia.

Kitusen mukaan yhteiskuntaopin kirjoituksissa käsitellään usein tavalla tai toisella sitä, miten Suomen lait syntyvät. Toinen perusaihe on hallituksen muodostaminen.

Opiskelijoiden kannattaa myös pitää silmällä kevään kuntavaaleja.

Historiassa opiskelijan on hallittava laajoja asiakokonaisuuksia.

”On ansiokasta, jos kokelas pystyy käyttämään jotakin ajankohtaista esimerkkiä vastatessaan teoreettiseen kysymykseen”, Kitunen sanoo.

Ylioppilaskoe ei kuitenkaan ole mikään uutiskatsaus, eikä opiskelijoiden tarvitse muistaa ulkoa kaikkia julkisen keskustelun aiheita. Maailman tapahtumien seuraaminen on kuitenkin tärkeää kysymysten kontekstin ymmärtämiseksi.

Lisäksi historiassa on osattava arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta ja ymmärtää historiallisten ilmiöiden tulkinnallisuutta.

Pienet asiavirheet, kuten yksittäiset vuosiluvut, eivät välttämättä ole kovin raskauttavia, mutta esimerkiksi kokonaisen aikakauden sekoittaminen on jo vakavampi virhe.

Kitusen mukaan vastausten ongelmana on monesti niukka sisältö, epäjohdonmukaisuus tai kysymyksen ymmärtäminen väärin. Opiskelijoiden tulisi osata tarkastella kysyttyä ilmiö tarpeeksi monelta kannalta.

On tärkeää, ettei vastauksesta tule mielipidekirjoitus. Jos mielipiteitä esittää, ne on perusteltava hyvin.

100-vuotias itsenäisyys

”Yleisesti voisi sanoa, että tärppien hakeminen ei ole viisasta, mutta olisin yllättynyt jos Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuosi ei olisi millään tavalla historian ainereaalikokeessa esillä viimeistään syksyllä”, Eero Kitunen sanoo.

Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917 Venäjän keisarikunnasta. Millainen muutos itsenäistyminen oli autonomisuuteen? Millainen ilmapiiri maassa vallitsi itsenäistymisen hetkellä?

Video: Dokumenttielokuva: Kuva puhuu – Suomen Kuvalehti 100 vuotta

Hallitus

Yhteiskuntaopin kirjoittajan on hyvä kerrata suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmä, sillä yhteiskuntaopin ainereaalikokeen peruskysymykset liittyvät usein lakien syntyyn ja hallituksen muodostamiseen Suomessa.

Hallituskaudesta on kulunut vähän yli puolet. Millaista politiikkaa hallitus on harjoittanut ja millaiset olosuhteet päätöksentekoa ovat ohjanneet?

Euroopan unioni, Brexit

Nationalismin ja populismin nousu on saanut Euroopan unionin natisemaan liitoksissaan. Kriitikot syyttävät EU:ta byrokraattisuudesta, hitaudesta ja typeristä säädöksistä. Populistiset poliitikot lupaavat palauttaa päätäntävallan unionilta takaisin kansallisvaltioille. Viime kesänä Iso-Britannia äänesti EU-eron puolesta. Pian eron on tarkoitus astua voimaan. Mitä se tarkoittaa muille EU-maille?

Mikä on unionin tarkoitus ja miksi se perustettiin?

Video: What is EU and how does it work? The Telegraph 17.5.2016

Maahanmuutto, konfliktit ja kansainvälinen politiikka

Vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi on kiristänyt Euroopan maiden välejä. Samalla muun muassa maahanmuuttajia vastustava äärioikeisto vahvistuu eri puolilla mannerta.

Venäjän ja Euroopan välit jäähtyivät vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin. Länsimaat asettivat maalle talouspakotteita, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin epäillään helpottavan, mikäli hän saa solmittua Vladimir Putinin kanssa tarpeeksi ”hyvän diilin”.

Infosota

Informaatiosta on tullut entistä tärkeämpi sodankäynnin väline. Erityisesti Venäjän arvellaan levittävän vääristeltyä tietoa läntisen maailman vakauden horjuttamiseksi. Kansainvälisesti suurin kohu syntyi, kun Venäjä murtautui Yhdysvaltain demokraattipuolueen jäsenten sähköposteihin maan presidentinvaalikampanjan aikana. Venäjän arveltiin yrittäneen heikentää Hillary Clintonin mahdollisuuksia Donald Trumpin hyväksi.

Miten tunnistaa luotettavat lähteet? Kuinka arvioida tiedon todenmukaisuutta?

Terveystieto:

Terveystieto on laaja-alainen oppiaine, joten kysymykset voivat käsitellä melkein mitä tahansa. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukion opettaja Ismo Lehtinen huomauttaa, että lähes kaikki liittyy terveyteen tavalla tai toisella.

”Kun avaa Hesarin, näkee heti monia terveystietoa sivuavia otsikoita ja juttuja.”

Ansiokkaan terveystiedon vastauksen yksi tunnuspiirre on näkökulmien runsaus. Positiivisestakin asiasta pitää muistaa ”kolikon kääntöpuoli”.

”Esimerkiksi kerran kokeessa piti kertoa lemmikin terveysvaikutuksista. Moni hehkutti eläimen seuraa ja liikunnallisuuden lisääntymistä, mutta unohti kokonaan kirjoittaa negatiivisista asioista”, Lehtinen kertoo.

Vastauksessa asioiden vaikutuksia pitäisi aina arvioida tehtävänannon mukaan. Usein toimiva jako on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen. Joskus vaikutuksia kannattaa pohtia eri ikätasoilla, lapselle, aikuiselle ja vanhukselle – ja sen jälkeen mahdollisesti yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Maailman terveysjärjestö WHO:n Terveyden edistämisen toimintatavat kannattaa kerrata, sillä niitä voi hyödyntää monenlaisissa tehtävissä.

Lehtinen antaa vielä yhden neuvon, tärkeimmän:

”Yleistiedolla ei pärjää terveystiedon kirjoituksissa, vaikka moni niin kuvitteleekin. Pitää istua alas ja lukea, ihan kuin muissakin aineissa.”

Maahanmuuttajien terveys

Maahanmuuttajien terveys ja paperittomien terveydenhuolto ovat yhä ajankohtaisia aiheita. Tehtävä voisi kehottaa pohtimaan esimerkiksi, kuinka maahanmuuttajat vaikuttavat suomalaisten terveyteen. Maahanmuuttajat ovat joidenkin tutkimusten mukaan terveempiä kuin kantasuomalaiset. Lisäksi joidenkin uskontojen päihdevastaisuus saattaa vähentää suomalaistenkin alkoholin kulutusta, kun tavat leviävät kaveriporukoissa.

Toisaalta kysymys voi liittyä myös riskeihin. Maahanmuuttajat saattavat kantaa tauteja, jotka ovat jo kadonneet Suomesta rokotusten ansiosta. Tämä yhdistettynä rokotevastaisuuden leviämiseen voi olla tulevaisuuden uhka.

Tupakkalaki, kannabis, doping, huumeet

Päihteisiin liittyviä kysymyksiä voi tulla esimerkiksi tupakka– tai alkoholilain uudistuksista. Sähkötupakka on tosin uusi asia, eikä se ole ehtinyt oppikirjoihin. Hyötyjä ja haittoja kannattaa silti pohdiskella, sillä siten voi osoittaa seuraavansa terveyteen liittyviä ilmiöitä.

Kannabiskeskustelua on käyty julkisuudessa jo pitkään. Lääkemarihuanan lisääntyminen maailmalla on pakottanut myös Suomen pohtimaan lainsäädäntöään. Mahdollinen kysymys voisi kehottaa esimerkiksi pohtimaan kansanterveydellisestä näkökulmasta kannabiksen laillistamisen hyötyjä ja haittoja.

Lehtinen arvelee, että tänä vuonna Lahdessa järjestettävät hiihdon MM-kilpailut voisivat näkyä kirjoituksissa dopingaiheisena kysymyksenä. Edelliset Lahden kisat vuonna 2001 muistetaan kipeästä dopingskandaalista, ja aihe on muutenkin ollut pinnalla mediassa.

Tasa-arvoinen avioliittolaki, seksuaaliterveys

Mahdollinen tehtävä voisi lähestyä tasa-arvoista avioliittolakia eettisestä näkökulmasta, esimerkiksi adoptio-oikeuden kautta. Avioliittolaki liittyy seksuaaliterveyteen, joka on olennainen terveystiedon osa-alue. Kirjoituksissa on tärkeää osata arvioida ilmiöihin liittyvää problematiikkaa ja pohtia sekä puolesta että vastaan olevia argumentteja.

Terveys mediassa

Esimerkiksi sairaalamaailmaan sijoittuva televisiosarja Syke on julkaissut sivuillaan terveyteen liittyviä tietoiskuja. Ne ovat käsitelleet tähän mennessä muun muassa diabetestä, lastensuojelua ja sydänlihastulehdusta. Pohdi, kuinka eri mediat esittävät terveyteen liittyviä asioita: ovatko ne totuudenmukaisia ja ehkä jopa sivistäviä vai pelkästään viihteellisiä?

Yle Areena: Tietoisku sydänlihastulehduksesta

Uskonto ja psykologia:

Ajankohtaisuus näkyy uskonnon ja psykologian kirjoituksissa yleensä vähemmän kuin muissa reaaliaineissa. Juhlavuosien teemoja kannattaa silti pitää silmällä.

Helsingin Ressun lukion opettaja Johanna Jämsä muistuttaa, että psykologian tai uskonnon kokeessa on paha virhe antaa valta omille tunteilleen. Jos tehtävässä ei kysytä mielipidettä, sitä ei kannata tuoda ilmi.

”Vaikka olisit mitä mieltä kirkosta, islamista tai fundamentalisteista, pidä se omana tietonasi. Ansiokkaassa vastauksessa on kylmän analyyttinen ote.”

Psykologian kirjoitukset ovat tänä keväänä ensimmäistä kertaa sähköiset, joten aineiston joukossa saattaa olla esimerkiksi videota. Valmistautumiseen sähköisyys ei kuitenkaan vaikuta, vaan asiat kannattaa jäsentää kokonaisuuksina ihan kuin ennenkin.

Jämsä kehottaa kertaamaan ennen psykologian kirjoituksia tutkimusmenetelmät ja harjoittelemaan oman tutkimussuunnitelman kirjoittamista. Tutkimuksellisuus on teema, joka toistuu vuodesta toiseen.

”Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen voi olla soveltava tehtävä, josta saa paljon pisteitä. Eli sitä kannattaa harjoitella.”

Kirjoituksissa kurssien rajat kannattaa unohtaa. Jämsän mukaan hyvä vastaus hyödyntää sisältöä ja näkökulmia monesta eri kurssista.

Uskonto Suomessa, reformaatio

Vuosi 2017 on reformaation merkkivuosi, sillä Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen tasan 500 vuotta sitten. Suomessa uskonpuhdistus tapahtui Ruotsin valtakunnassa Olaus Petrin johdolla, Suomen kirkkoa uudisti Mikael Agricola. Kysymys Suomen uskonpuhdistuksesta yhdistäisi mukavasti reformaation merkkivuoden ja Suomi 100 -juhlavuoden.

Suomi-teema voi näkyä kirjoituksissa Suomen uskontoja ja uskonnollisuuden kehitystä koskevana kysymyksenä.

Maailman uskonnot, uskonnolliset auktoriteetit

Maailman uskonnot ovat tärkeä osa-alue uskonnossa. Aiempina vuosina kirjoituksissa on pyydetty yksinkertaisesti esittelemään jokin uskonto tai vertailemaan useampaa uskontoa tietystä näkökulmasta.

Eettiset kysymykset, eutanasia, oikeus turvapaikkaan

Pohdi eettisiä kysymyksiä, jotka ovat olleet viime vuosina pinnalla. Mieti, millaisia argumentteja keksit puolesta ja vastaan. Syyrian sota, pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden aalto ovat aiheita, joista on helppo ammentaa eettisiä kysymyksiä. Suomikin on joutunut punnitsemaan politiikkaansa: Kenellä on oikeus turvapaikkaan?

Sukupuoli ja seksuaalisuus, sukupuoli-identiteetin kehitys

Sukupuoli ja sen ulottuvuudet ovat olleet paljon esillä mediassa parin viime vuoden sisällä. Sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen tuli myös osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Sukupuoleen liittyvä kysymys voisi koskea psykologiassa esimerkiksi sukupuoli-identiteetin kehitystä. Uskonnossa teemaa voisi lähestyä eettisestä näkökulmasta.

Aivot, hormonit, evoluutiopsykologia

Biologinen näkökulma korostuu psykologiassa entistä enemmän. Jos kysymys koskee esimerkiksi tunteita, pohdi, kannattaako vastaukseen ottaa mukaan biologinen näkökulma, esimerkiksi hermostollinen säätely.

Evoluutiopsykologia pureutuu siihen, kuinka evoluutio selittää ihmisen tämänhetkistä toimintaa. Esimerkiksi rakkauden tunne voi selittyä sillä, että se on ollut lajin säilymisen edellytys.

Opettele, kuinka aivot toimivat ja mitä toimintoja ne säätelevät. Kertaa myös hormonien toiminta ja niiden vaikutus ihmiseen. Hormonit vaikuttavat aivan kaikkeen ihmisessä, ja niistä on puhuttu paljon.

Video: The amazing power of your mind, Jeremy Bennet

Äidinkieli:

Äidinkielen ylioppilaskokeeseen kannattaa valmistautua lukemalla mahdollisimman paljon. Kouvolan Yhteislyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Hyytiäisen mukaan lehtien, kirjojen ja verkkokeskustelujen päivittäinen seuraaminen pitää kirjoittajan ajattelun ja lukemisen taidot virkeinä.

Ajankohtaisten asioiden seuraamisen lisäksi kannattaa kerrata huolella erityisesti tekstilajien piirteitä ja monimuotoisen tekstin, kuten laajan artikkelin, osien nimitykset. Myös kaunokirjallisuuden ja kuvan tarkastelun käsitteet on osattava hyvin.

Hyytiäisen mukaan kaikista tärkeintä äidinkielen ylioppilaskokeessa on osata tarkastella argumentaatiota.

”Sitä kysytään joka kerran jollakin tavalla tekstitaidon kokeessa, ja toki argumentaation taito on tärkeä on myös oman esseen laadinnassa.”

”Kirjoittajan kannattaa kerrata hyvin myös tekstitaidon vastauksen ja esseen rakentamisen ohjeet. Huolellisesti laadittu teksti vakuuttaa.”

Myös oikeinkirjoitussuositukset kannattaa palauttaa mieleen. Hyytiäisen mukaan erityisesti yhdyssanat, pronominit, pilkut ja sitaatin merkintä aiheuttavat usein teksteihin turhia virheitä.

Ylioppilaskokeen aiheet laaditaan noin puoli vuotta ennen kokeen pitämistä, joten aiheet ovat sellaisia, että ne eivät heti vanhene. Silti kysymykset käsittelevät usein ajankohtaisia teemoja. Viime syksyn esseekokeessa käsiteltiin muun muassa melua, meemejä, yrittäjyyttä ja sivistystä.

Tänä vuonna kokeen teemoja saattaisivat olla esimerkiksi Suomen 100-vuotias itsenäisyys, sosiaalinen media tai Pokémon Go.

Sananvapaus ja media

Vuonna 2016 vietettiin sananvapauden juhlavuotta. Se saattaa näkyä myös äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävissä.

Sananvapaudesta ja median tehtävistä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua niin maailmalla kuin Suomessakin, kotimaassa viimeisimpänä Yle-kohu, median tarkkailusta kimpaantunut hallitus ja ulkomailla Yhdysvaltain presidentti Trumpin joukkojen ”vaihtoehtoiset faktat”.

Missä kulkevat sananvapauden ja median rajat? Millaista on julkinen keskustelu, entä millainen on netin vihakirjoittaja?

Maahanmuutto ja pakolaisuus

Syyrian kriisin kärjistyminen alkoi näkyä Euroopassa vuonna 2015. Turvapaikanhakijoita saapui myös Suomeen, ja ympäri maata perustettiin uusia väliaikaisia vastaanottokeskuksia.

Monissa suomalaisissa turvapaikanhakijat herättivät pelkoa, vihaa tai epäluuloa. Toiset vaativat rajojen sulkemista, toiset avaamista. Hallitus kuuli kansalaisten huolen ja Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin. Sen seurauksena moni sotaa pakeneva on joutunut palaamaan takaisin kotimaahansa, jossa heidän turvallisuuttaan ei voida taata.

Suomi 100, suomalaisuus

Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuosi voisi näkyä äidinkielen ylioppilaskokeissa esimerkiksi suomalaisuuden ja itsenäisyyden pohdintana. Mitä on suomalaisuus? Kuka saa olla suomalainen, ja kenellä on valta päättää siitä?

Entä millaiset ovat Suomen seuraavat 100 vuotta?

Nuorten lukutaito, sosiaalinen media ja Pokémon Go

Nuorten lukuharrastuksen hiipumisesta on puhuttu pitkään. Lukuinnon lopahtamisen seurauksena myös lukutaito kärsii ja Suomen Pisa-tulokset laskevat.

Samaan aikaan digitaalistumisen ja virtuaalisen tai lisätyn todellisuuden varaan rakennetaan paljon toiveita.

Pitääkö ihmiskunnan varautua tulevaisuuteen, jossa lukutaidottomat teinit käpristyvät kännyköidensä eteen juustonaksuiksi – vai onko meillä sittenkin toivoa?

Filosofia ja elämänkatsomustieto:

”Olen yrittänyt sanoa elämänkatsomustiedon opiskelijoille, että aiheena voi olla melkein mikä tahansa, joten seuratkaa mitä maailmassa tapahtuu”, sanoo Kallion lukion filosofian ja elämänkatsomustiedon lehtori Ukri Pulliainen.

Ylioppilaskirjoituksiin kannattaa valmistautua katsomalla uutisia ja dokumentteja, lukemalla sanomalehtiä ja ”ylipäätään yli 500 merkin artikkeleita”.

Elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeet mittaavat opiskelijan kypsyyttä ja yleissivistystä, joten ajankohtaisten asioiden seuraamisesta ja kaikkien oppiaineiden tunneilla kuuntelemisesta on paljon hyötyä.

Pulliaisen mukaan hyvässä koevastauksessa opiskelija osoittaa pystyvänsä erittelemään omaa maailmankatsomustaan ja sen muodostumiseen vaikuttaneita asioita. Siinä mielessä elämänkatsomustiedon koekysymykset ovat henkilökohtaisempia ja käytännönläheisempiä kuin filosofiassa, jonka kysymykset rakentuvat enemmän käsitteellisten kehikkojen ympärille.

Filosofian kirjoituksissa on siirrytty jo sähköiseen kokeeseen. Se on pienentänyt esseetehtävien osuutta.

”Nyt kokeessa pyydetään myös lyhyitä ja napakoita vastauksia, joiden suosituspituus on noin 500 merkkiä – eihän se ole kuin kolme twiittiä”, Pulliainen sanoo.

Filosofian kokeessa kaikkein tärkeintä on kyetä perustelemaan vastauksensa hyvin. Ilman hyvää argumentointia opiskelijan mielipiteellä ei ole mitään merkitystä.

”Yksi filosofian klassikkokysymys on, onko mieli ainetta. Ylioppilastutkintolautakunnalle on yhdentekevää, onko se ainetta vai ei. Merkityksellistä on se, kuinka opiskelija on perustellut vastauksensa.”

Lisäksi opiskelijan on ymmärrettävä selvästi, mitä tehtävässä kysytään.

Pulliaisen mukaan opiskelijoiden klassikko-ongelma on, että he innostuvat liikaa tehtävien aineistosta eivätkä huomaa lukea kysymystä riittävän tarkasti.

”Älä anna aineiston viedä mukanaan. Ole hereillä ja mieti, mitä kysytään. Kysymyksen tunnistaa parhaiten siitä, että sen perässä on sellainen kiekura, eli kysymysmerkki.”

Vapaus ja sananvapaus

Vapauden ja oikeuden teemat ovat tyypillisiä sekä filosofian että elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeissa. Sananvapaus on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina, kun esimerkiksi jotkut perussuomalaiset ovat kokeilleet sopivan ja laittomaksi luokiteltavan puheen rajaa.

Maahanmuuttopolitiikan kiristykset eri puolilla maailmaa taas muistuttavat liikkumisenvapaudesta ja uskonnonvapaudesta.

Politiikka ja maailmankatsomus

Huhtikuussa 2017 äänestetään kuntavaaleissa. Mutta millä perusteella valitsemme, ketkä saavat päättää peruspalveluistamme, kuten terveydenhuollosta, kouluista ja päivähoidosta?

Miten poliittiset näkemykset muodostuvat? Teemmekö äänestyspäätökset järjellä vai tunteella?

Entä miksi kaikki eivät usko poliittiseen järjestelmään?

Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka

Ihmisrvon loukkaamattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Siihen viitataan myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Toteutuuko ihmisarvo kaikkien kohdalla?

Millaisin ehdoin Suomen pitäisi auttaa turvapaikkaa tarvitsevia? Entä onko jokaisella oikeus valita missä maassa haluaa asua?

Suomalaisuus

Suomi 100 -teema voisi näkyä filosofian ja elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeissa esimerkiksi kansalaisuuden ja kansalaisvaltion pohdintana. Mitä on olla kansalainen? Millainen merkitys kotimaalla tai tietyn maan kansalaisuudella on ihmisen identiteetille?

 

Onnea ja menestystä kaikille ylioppilaskokelaille!

Ilmoita asiavirheestä