Dna-tutkimus paljasti brittien juuret – keltit eroavat enemmän toisistaan kuin anglosakseista

Tutkijat onnistuivat myös jäljittämään tarkasti kansainvaellukset Britteinsaarille 10000 viime vuoden aikana.

alkuperäiskansat
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perinteisen käsityksen mukaan Britteinsaaria asuttivat keltit ja roomalaiset, ennen kuin anglit ja saksit 400-luvulla tulivat Pohjois-Saksasta ja Etelä-Tanskasta Englantiin ja valloittivat saaren itäiset osat. Roomalaiset olivat jo lähteneet, ja kelttiläisiä kieliä puhuneet heimot jäivät lounaiseen Englantiin Cornwalliin ja Devoniin sekä Walesiin, Skotlantiin ja Irlantiin.

Kelttiläiset kielet ovat toisilleen sukua. Skotlannissa puhuttiin ja jossain määrin edelleen puhutaan gaelin kieltä, Irlannissa vastaavasti iiriä, Walesissa kymriä ja Cornwallissa kornia. Kornin kieli kuoli 1700-luvulla, mutta sitä on elvytetty.

Kielet ja kansat eivät historiassa aina kehity ja siirry paikasta toiseen yhdessä. Uusi dna-tutkimus brittien alkuperästä paljasti, että mitään yhtä geneettistä kelttiryhmää ei koskaan ollutkaan.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi Cornwallin alueen kornit ovat geneettisesti paljon läheisempää sukua englantilaisille kuin walesilaisille tai skoteille.

Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuului tutkijoita Oxfordin yliopistosta, University College London UCL:stä ja Murdoch Childrens Research Institutesta Australiasta käytti dna-näytteitä, joita oli kerätty yli kahdelta tuhannelta henkilöltä. Tuloksena oli kaikkien aikojen ensimmäinen tarkka geneettinen kartta kokonaisesta maasta.