Tyrkytetäänkö naisille liikaa hormonaalista ehkäisyä?

Kotimaa 16.6.2010 09:15

Lääkärit näkevät hormonaalisen ehkäisyn usein ainoana vaihtoehtona välttää raskaaksi tulemista. Kaikki eivät kuitenkaan haluaisi käyttää sitä. Hormonit aiheuttavat suurelle osalle sivuvaikutuksia, jotka saattavat alkaa niin vähitellen, ettei kukaan ymmärrä syyllisen olevan e-pillereissä.

E-pillerit Hormonaalinen ehkäisy ei sovi kaikille. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

”Päätä särki, olo oli selittämättömän apea ja kotona olin hirmu”, kertoo yhdistelmäpillerit vastikään lopettanut Tanja.

Hormoniehkäisy on suomalaisille naisille arkipäivää. Väestöliiton mukaan yhdeksän kymmenestä 25- 39-vuotiaista suomalaisista naisista käyttää tai on käyttänyt tablettiehkäisyä. Mukaan ei ole laskettu hormonikierukkaa, ehkäisykapselia, -rengasta tai -laastareita käyttäviä naisia, joten todellisuudessa hormoneita käyttävien osuus on vielä suurempi.

Kuopion yliopistossa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta saa hormoniehkäisystä sivuoireita. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat mielialan vaihtelut ja seksuaalinen haluttomuus. Jotkut taas kärsivät päänsärystä, limakalvojen kuivumisesta tai vatsavaivoista.

Moni haluaisi lopettaa hormonivalmisteiden käytön, mutta vaihtoehtoja on niukasti. Ainoastaan sterilisaatio ja kuparikierukka ovat asiantuntijoiden mukaan turvallisia ehkäisykeinoja.

Kondomia ei suositella vakituiseen suhteeseen, sillä sen ehkäisyteho on huonompi kuin hormonaalisissa keinoissa. Joillekin ei ole suostuttu antamaan myöskään kuparikierukkaa, vaikka sen käytön tiedetään nykyään olevan mahdollista myös nuorilla ja synnyttämättömillä naisilla.

Sivuvaikutusten lisäksi hormoniehkäisyyn liittyy myös vakavia riskejä. Yhdistelmäpillerit kasvattavat mahdollisuutta laskimoveritulppaan. E-pillerit ovat olleet käytössä 1960-luvulta, joten pitkäaikaisen, esimerkiksi vuosikymmenten mittaisen käytön vaikutuksia ei voida vielä täysin tuntea.

Jotkut taas haluavat välttää hormonaalista ehkäisyä sen ympäristövaikutusten vuoksi. Ylimääräinen estrogeeni kulkeutuu vesistöihin ja muuttaa kalakantoja.

Muut keinot pannassa

Hormoniehkäisy on siis selkeästi enemmän sääntö kuin poikkeus. Osa kertoo, että terveydenhoitajat ja lääkärit jopa paheksuvat muuta kuin hormonaalista ehkäisyä ja yrittävät painostaa sen käyttöön.

22-vuotias Outi lopetti e-pillerit vuoden käytön jälkeen haluttomuuden takia. Hän meni gynekologille hankkimaan kuparikierukkaa, mutta asia ei ollutkaan niin yksinkertainen.

”Ggynekologi suhtautui alun perinkin hyvin negatiivisesti kuparikierukkaan ja kertoi kauhutarinoita tytöistä, joille kuparikierukka oli aiheuttanut kipuja”, Outi kertoo.

”Kun ultraäänimittauksessa selvisi, että kohtuni on liian pieni, hän vaikutti suorastaa vahingoniloiselta ja antoi minulle pyytämättä reseptin minipillereihin. Niitä minun piti hänen mielestään testata, jotta ehkäisykapselin sopivuus minulle selviäisi, vaikka olin nimenomaan toivonut ei-hormonaalista ehkäisyä.”

Aina kondomikaan ei miellytä lääkäriä tai terveydenhoitajaa. 21-vuotias Rosa lopetti e-pillerit vuosi sitten, koska pelkäsi veritulppariskiä. Myöhemmin hän soitti terveyskeskukseen muissa asioissa, mutta puhelun aikana tuli puheeksi myös pillereiden lopettaminen.

”Siellä sanottiin, että nyt pitäisi saada ehkäisyasiat kuntoon, kondomi on erittäin epävarma eikä sitä kannata käyttää muuten kuin irtosuhteissa, paitsi jos raskaaksi tuleminen ei haittaa.”

Sivuvaikutuksiin uudet lääkkeet

Monet kokevat, että lääkärit vähättelevät sivuvaikutuksia. Ehkäisypillerit hiljattain lopettanut Tanja kertoo, että oli useaan otteeseen yrittänyt puhua lääkärille ja hoitajalle sivuvaikutuksista, kuten päänsärystä ja apeudesta, mutta kukaan ei puuttunut asiaan.

”Ajattelin, että minä vain olen sellainen. Onneksi nyt lopettamisen jälkeen olen ihan eri ihminen.”

Myöhemmin kuitenkin yksityisen puolen lääkäri sai Tanjan lopettamaan ehkäisypillerit korkean verenpaineen takia. Lopettamisen jälkeen muutkin oireet helpottuivat.

Mahdolliset sivuvaikutukset luetellaan kyllä pakkauksessa, mutta naiset kaipaisivat myös keskustelua asiantuntijan kanssa esimerkiksi pillerireseptiä hakiessa. Tanja kuvailee nykyistä toimintaa liukuhihnatyöksi.

Usein lääkärit eivät usko sivuvaikutusten johtuvan juuri ehkäisystä. Esimerkiksi haluttomuusoireet laitetaan helposti muuttuneen elämäntilanteen piikkiin. Väestöliiton verkkosivuillakin todetaan:

”Jos nainen kärsii haluttomuudesta, vastaanotolla tulisi paneutua tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella ja pyrkiä selvittämään syitä mahdollisimman tarkkaan. Heti ei pitäisi lähteä lopettamaan pillereitä tai kikkailemaan vaihtamisilla.”

Pahimmissa tapauksissa sivuvaikutuksia ja sivuvaikutusten sivuvaikutuksia paikataan uudella lääkityksellä. Plaza.fi/ellit -keskustelupalstalla kirjoitetaan:

”Sivuoireet vaihtelivat vaikeista todella vaikeisiin. Gyne tarjosi mielialavaihtelujen avuksi ensin masennuslääkkeet (bravo!) ja sitten nukahtamislääkkeet edellisten piristävän vaikutuksen vuoksi. Kierre oli valmis.”

Mainostajien valta

Väestöliiton naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Dan Apter ei usko, että suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä järjestelmällisesti painostetaan hormonaalisen ehkäisyn käyttöön.

”Velvollisuutemme on antaa ehkäisyneuvontaa, jonka voi tietysti kokea monella eri tavalla. Joku saattaa käsittää jo jonkin asian esille ottamisen painostuksena. Totta kai joku saattaa saada myös epäasiallisia kommentteja, mutta en usko, että se on kovin yleistä.”

Syynä mahdolliseen naisten kokemaan ohjailuun Apter pitää aborttilukuja.

”Se on kai pääasia, ettei ei-toivottuja raskauksia tule.”

Jotkut epäilevät, että syy hormonien suosimiseen ovat lääkeyhtiöiden isot brändit ja mainostamiseen käytetyt rahat. Dan Apter ei sulje pois lääkeyhtiöiden mainostuksen vaikutusta.

”Kyllähän aktiivinen mainostaminen jonkin verran ohjaa käyttöä. Sellaiset valmisteet, joita mainostetaan hyvin vähän, vähenevät myös käytössä. Esimerkiksi ehkäisykapseleiden ja kuparikierukan käyttö on vähäistä, koska niitä ei juuri mainosteta.”

Vaihtoehtoja tyrkyttämisen sijaan

Ongelma ehkäisyasioissa on usein se, että hormonaalista ehkäisyä pidetään ainoana vaihtoehtona, eikä muista edes keskustella. Haastateltavat toivovat että lääkäreiltä ja hoitajilta löytyisi aikaa potilaan kohtaamiseen ja yksilöllisen tilanteen miettimiseen.

Kaikille hormonit eivät sovi, joten vaihtoehtoja on löydyttävä. Myös sivuvaikutusten ja riskien olemassaolo tulisi tunnustaa ja löytää tarvittaessa toinen keino raskauden ehkäisyyn.

”Toivoisin, että toivetta ei-hormonaalisesta ehkäisystä kunnioitettaisiin ja käytäisiin oikeasti läpi vaihtoehtoja hormonaalisen ehkäisyn tyrkyttämisen sijaan”, tylyyn gynekologiin törmännyt Outi sanoo.