Ruotsi aikoo käännyttää lähes joka toisen turvapaikanhakijan – Suomi passittaa takaisin vielä useamman
Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saa jopa 20 000 ihmistä, sanoo kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Turvapaikanhakijoista yhä useampi saa kielteisen päätöksen Pohjoismaissa.
Ruotsi ilmoitti, että se valmistautuu jopa 80 000 turvapaikanhakijan käännyttämiseen. Vuoden 2015 loppuun mennessä noin 163 000 ihmistä haki turvapaikkaa Ruotsista, eli lähes joka toinen saisi kielteisen päätöksen.
Suomeen turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna noin 32 000. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että heistä jopa 20 000 saa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Se on yli 60 prosenttia hakijoista.
”On tämä aikamoinen juttu, että pelkästään Pohjoismaista tulee kielteisiä päätöksiä näin paljon”, Nerg myöntää.
Syy kielteisiin päätöksiin on kansliapäällikö Nergin mukaan yksinkertainen: henkilöt eivät täytä turvapaikka- tai pakolaisstatusta.
”Arviointiin toki on vaikuttanut se, että on tehty uudelleen maa-arviointeja esimeriksi Irakista. On katsottu, mitkä alueet siellä ovat turvallisia ja mitkä eivät. Eli tältä osin kriteereitä on tiukennettu”, Nerg sanoo.
Nerg kiistää, että turvallisuuteen tai talouteen liittyvät asiat vaikuttaisivat turvapaikanhakijoiden käännytyksiin. Turvapaikanhakijoista osa on syyllistynyt Suomessa rikoksiin, ja suomalaisessa mediassa häirintä- ja raiskausepäilyt ovat saaneet paljon palstatilaa.
Vaikka turvapaikanhakija syyllistyisi Suomessa rikokseen, ei se muuta Maahanmuuttoviraston kriteerejä henkilön suhteen. Turvapaikkamenettely on samanlainen rikoksesta riippumatta.
”Jos toteamme, että kyseinen henkilö on omassa maassaan kuolemanvaarassa, niin silloin hän saa pakolaisstatuksen. Toki hänet tuomitaan suomalaisessa oikeusjärjestelmässä, jos hänet todetaan syylliseksi”, Nerg sanoo.
Tällä hetkellä suurin kysymysmerkki turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa ovat itärajalta Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat.
Esimerkiksi Norja alkoi käännyttää Venäjältä tulleita turvapaikanhakijoita takaisin Venäjälle jo lokakuussa 2015. Suomeen on tullut parin kuukauden aikana Venäjältä noin tuhat ihmistä ilman Schengen-viisumia.
Suomeen saapuu Sallan kautta päivittäin noin parikymmentä turvapaikanhakijaa. Eri kansallisuuksia viranomaiset ovat kirjanneet yli 30: suurin ryhmä on afgaaneja.
Kansliapäällikkö Nerg sanoo, että Venäjän ja Suomen viranomaisilla on yhteinen näkemys itärajan ongelmista. Rikolliset välittävät turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle.
Nerg itse on vieraillut Venäjällä ja käynyt neuvotteluita asiasta. Myös sisäministeri Petteri Orpo (kok) on selvittänyt asiaa venäläisen kollegansa Vladimir Kolokoltsev kanssa vastikään käydyissä maiden välisissä neuvotteluissa.
”Yhteinen näkemys on se, että Moskovasta lennätetään ihmisiä Murmanskiin ja sieltä kuljetetaan Kantalahteen. Rikolliset organisoivat autoja ja ottavat rahaa välistä”, Nerg sanoo.
Johtavien poliitikkojen ja viranomaisten vastaukset itärajan tapahtumista ovat olleet varovaisia. Aikooko Venäjän viranomainen tehdä jotain rikollisuuden estämiseksi?
”Yhteinen halu siihen ainakin on”, Nerg muotoilee.
Turvapaikanhakijoiden virta pohjolaan on myös kiristänyt maiden budjetteja. Menot ovat satoja miljoonia euroja. Tämän vuoksi muun muassa Suomi ja Ruotsi hakivat Euroopan unionilta hätärahoitusta vastaanottotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen EU-komissio myönsi Suomelle kahdeksan miljoonaa euroa hätärahoitusta, joka suunnataan Tornion järjestelykeskukseen ja kahdeksaan Lapin alueella sijaitsevaan vastaanottokeskuksen.
Kansliapäällikkö Nerg on tyytyväinen miljooniin, sillä alun perin Suomella oltiin antamassa vain murusia kahdeksasta miljoonasta.
Ruotsalaiset saivat hätärahoitusta 35 miljoonaa euroa ja Belgia viisi miljoonaa.
Komission hätärahapäätöstä tosin saatiin odottaa todella kauan, sillä lokakuussa 2015 lähetettyyn hakemukseen ilmoitettiin tulevan selvyys muutamassa viikossa. Aikaa asian käsittelyyn komissiolla kesti yli kolme kuukautta.
Suomelta esimerkiksi pyydetiin pariin otteeseen lisäselvitystä turvapaikanhakijoiden määristä ja kustannuksista.