Pakolaiskriisin menot: Nipistetään kansalta – tai otetaan lisää velkaa

Uutisanalyysi: Lisäbudjetteja tehdään tänä vuonna ainakin neljä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on budjettipinteessä: pakolaiskriisistä aiheutuvat kustannukset ovat panneet laskelmat menoista jo useaan otteeseen uusiksi.

Yhtälö ei ole helppo, sillä pakolaisista tulevat kulut on pakko rahoittaa, sillä laki velvoittaa. Rahaa on haettu lisätalousarvioiden kautta. Sipilän hallitus on tehnyt jo tälle vuodelle kolme lisätalousarviota ja neljättä ollaan tekemässä. Viideskään tuskin on kaukana.

Tälle vuodelle rahaa on vielä kohdentamatta noin 70 miljoonaa euroa. Käytännössä varat eivät riitä, mikä tarkoittaa sitä, että rahat pakolaiskriisin hoitamiseen nipistetään muilta hallinnonaloilta – tai sitten valtio ottaa lisää velkaa.

Maahanmuuttoviraston uusin arvio on, että Suomeen saapuisi tänä vuonna noin 50 000 turvapaikanhakijaa. Kyse on kuitenkin arviosta, joka voi heittää suuntaan jos toiseen.

Nyt arviot ovat kuitenkin olleet jatkuvasti alakanttiin, sillä alkuperäinen arvio oli 15 000, sitten 30 000 ja viimeisin siis 50 000 pakolaista.

Yhteensä eri ministeriöt ovat budjetoineet pakolaiskustannuksiin noin 265 miljoonaa euroa tälle ja ensi vuodelle. Ongelma on se, että menot on laskettu 15 000 pakolaisen mukaan.

Jos Suomi ei saa tehostettua ja nopeutettua pakolaisten hakemuskäsittelyitä ja kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset pysyvät ennallaan, niin rahaa kriisin hoitoon tarvitaan jopa yli 700 miljoonaa euroa. Se on noin puolet hallituksen “panostuksista” niin sanottuihin kärkihankkeisiin.

 

Menojen arvioiminen on vaikeaa, sillä kukaan ei tunnu tietävät, kauanko pakolaisvirrat Eurooppaan jatkuvat ja missä määrin. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan esimerkiksi sekava tilanne Irakissa jatkuu ja miten kauan Syyriassa soditaan. Jatkuvasta kaaoksesta onkin tullut arkea.

Sitä voi kuitenkin pitää suhteellisen varmana, että ihmiset pakenevat jatkossakin sotaa, ilmastonmuutosta ja köyhyyttä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmanlaajuisesti noin 60 miljoonaa ihmistä on paossa kotimaastaan.

Se kuinka asioita ratkaistaan ja hallitaan, riippuu poliitikoista. Suomi puolestaan myötäilee EU:ta, jonka suurista linjoista päättävät isot maat.

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on toistuvasti kritisoinut niin sanottua Dublin-sääntöä.

Merkelin mielestä vastuuta pitää jakaa enemmän jäsenvaltioiden kesken: nyt monet haluavat nimenomaan Saksaan, jonne saapuu tänä vuonna arviolta jopa 800 000 turvapaikanhakijaa.

Jos Merkelin vastuunjakopyrkimykset menevät läpi, tarkoittaa se Suomelle ja muille jäsenvaltioille lisävastuita. Selkeä poliittinen ratkaisu kuitenkin puuttuu.

 

EU:n taholta halutaan helpottaa myös Länsi-Balkanin maiden ja Turkin maahanmuuttopaineita.

Myös Kreikan ja Italian pakolaispaineita on purettu viimeksi syyskuussa, kun EU:n sisäministerit päättivät 120 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin. Suomen osuus tästä oli noin 2400 pakolaista.

Nyt sisäministeri Petteri Orpo (kok) on jälleen matkustanut Luxemburgiin, jossa EU:n sisäministereiden on tarkoitus hyväksyä EU:n palauttamispolitiikan yhteinen linja. Laittomasti EU-alueella oleskelevien maahanmuuttajat palautettaisiin kotimaihinsa.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan Suomi kannattaa palauttamista.

Keskiviikkona 7. lokakuuta turvapaikkaa haki Suomesta 254 ihmistä. Vuoden alusta hakijoita on ollut 20 705.