Ympäristöaktiivi Leo Stranius: ”Suuri osa lentämisestä on turhaa”

Kotimaa 24.4.2010 13:00

Euroopan lentopaussi osoitti, että suuri osa lentämisestä on turhaa, sanoo ympäristöaktiivi Leo Stranius.

Leo Stranius

Euroopan lentoliikenteen lamautuminen on aiheuttanut paljon harmia ja tappioita, mutta mitä hyvää siinä voi nähdä, Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius?

”Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Toiseksi turha matkustaminen on jäänyt pois. Kolmanneksi, jos lähdetään matkaan, se tehdään ympäristöystävällisemmällä tavalla eli junalla, bussilla tai laivalla. Neljänneksi, syntyy painetta kehittää joukkoliikennettä.”

”Miksei meillä ole rautatietunnelia Helsingistä Tallinnaan, ja miksei Joensuuhun pääse yöjunalla? Viidenneksi ne, jotka joutuvat matkustamaan, saavat kokemuksia joukkoliikenteestä. Se lisää joukkoliikenteen käyttöä tulevaisuudessakin, jos kokemukset ovat hyviä – mitä ne tosin välttämättä eivät ole, jos on ruuhkaista.”

Miten merkityksellistä hiilidioksidipäästöjen väheneminen on ollut?

”Alimman arvion mukaan päästövähenemä on ollut 200 000 tonnia päivässä, kun Euroopan lentoliikenne on 60-prosenttisesti alhaalla. Se vastaa Suomen päivittäisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Tulivuoren päästöt ovat paljon vähäisemmät.”

Mihin mennä lomalle, jos ei voi tai halua lentää?

”Itse olen matkustanut junalla Pekingiin ja Lissaboniin ja käynyt Ateenassa junalla ja bussilla. Viime viikonloppuna tein retken (Helsingin Käpylästä) Lauttasaareen. Olennaistahan on, että lomalla halutaan vaihtelua arkeen, ja se ei tietenkään edellytä, että mennään mahdollisimman kauas. Itse matka on elämys, kokemus ja vastapaino arjelle.”

Matkailu avartaa, sanotaan. Eikö kaukomatkailun väheneminen supistaisi ihmisten henkistä pääomaa?

”Väittäisin, että kun olen matkustanut Baltian ja Itä-Euroopan läpi junalla, se on avartanut minua enemmän kuin viikon rantaloma Thaimaassa. Ihminen voi saada paljon rikkaampia kokemuksia lomilla, joilla itse matka on ’se juttu’.”

Onko turhaa lentoliikennettä?

”Tämä tilanne on opettanut, että yhteiskunta ei romahda, vaikka Euroopassa ei olekaan päästy lentelemään. Se osoittaa, että on paljon turhaa lentämistä koko ajan.”

Onko lentäminen liian halpaa?

”Tällä hetkellä on. Lentolipun hinnassa eivät näy ne ympäristövaikutukset, joita lentämisestä aiheutuu.”

Jos yhteiskunta haluaisi tulevaisuudessa vähentää lentämistä ympäristösyistä, millaisella politiikalla tämä toteutuisi?

”Ottamalla käyttöön kansallinen lentovero ja kerosiinivero. Lopettamalla lentokenttien ja lentoreittien tukeminen ja tekemällä joukkoliikenne houkuttelevammaksi. Ja tietysti kansainvälisellä sääntelyllä.”

Mutta lentoliikennehän on välttämätöntä kansantaloudelle?

”Lähivuosikymmenien aikana siirrytään joka tapauksessa lähes päästöttömään yhteiskuntaan, ja tapahtuu rakennemuutosta. Alat, jotka eivät sopeudu, kuolevat pois.”

”Lentämistä ei tietenkään voi panna poikki veitsellä leikaten, vaan täytyy luoda järkevät siirtymäpolut muuttaa elintapatottumuksia ja liiketoiminnan logiikkaa. Mutta kyllä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan lentämisen aikakauden loppu on lähellä.”

Liikenteen CO2-päästöt Suomessa 2008

  • Junat 280 000 tonnia
  • Linja-autot 500 000 tonnia
  • Lentokoneet 1,2 miljoonaa tonnia
  • Vesiliikenne 3,3 miljoonaa tonnia
  • Muu maantieliikenne 11,5 miljoonaa tonnia

Lähde: VTT

Kuva Hannu Lindroos