The Economist: Trumpin uhkailut siirtävät Islantia lähemmäksi EU:ta

Elokuun lopussa islantilaiset äänestävät siitä, pitäisikö maan aloittaa uudelleen jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa. Ne keskeytettiin vuonna 2013, kun valtaan tuli EU-kriittinen hallitus. Jos neuvottelut jatkuvat, mahdollisesta jäsenyydestä järjestetään vielä uusi kansanäänestys.

Islanti kuuluu jo Euroopan talousalueeseen ja on Naton jäsen, mutta ei ole koskaan liittynyt Euroopan unioniin.

Tunnelmiin maassa äänestyksen alla tutustunut The Economist näkee tilanteessa kuitenkin ristiriidan. Vaikka turvallisuuspoliittiset syyt puhuisivat lähentymisen puolesta, innostus EU-neuvottelujen käynnistämiseen on edelleen yllättävän vaisua.

Syyt kansanäänestyksen järjestämiseen ovat tunnetut. Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat ei vaikuta enää yhtä luotettavalta liittolaiselta kuin edeltävinä vuosikymmeninä. Erityisen huolestuneena Islannissa on pantu merkille Trumpin uhkaukset Grönlannin haltuunotosta. Islannin näkökulmasta saari sijaitsee aivan naapurissa.

Siitä huolimatta jäsenyysneuvottelujen aloittamista tukeva enemmistö on viime aikoina ollut niukka, 52–53 prosenttia. Heikko innostus näyttää olevan ristiriidassa geopoliittisen tilanteen kanssa.

Selitys ei löydy ainakaan siitä, että Islanti olisi saanut olla rauhassa. Kesäkuussa venäläinen vakoilualus havaittiin aivan sen vesialueiden ulkopuolella. Hallitus on huolissaan mahdollisesta hybridisodankäynnistä ja iskuista infrastruktuuriin.

Aluksi näytti siltä, että EU:n tiivis ryhmittäytyminen Tanskan tueksi Grönlanti-kiistassa teki vaikutuksen islantilaisiin. Vaikka EU ei ole sotilasliitto, sillä on taloudellista painoarvoa maailmassa, jossa myös kauppasuhteita käytetään yhä enemmän politiikan välineinä.

Nyt jäsenyyden vastustajat ovat kuitenkin terästäytyneet. Kyse on kirjavasta joukosta ihmisiä poliittisen kentän oikealta ja vasemmalta laidalta sekä konservatiiveista. Erityisen näkyvästi jäsenyyttä vastustaa kalatalousala, joka on pitkään suhtautunut varauksellisesti EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan.

Ilmapiirin kiristyminen on näkynyt keskustelussa. Joidenkin vastustajien mukaan nyt äänestetään jo itse jäsenyydestä. Toisten mielestä islantilaiset joutuisivat liittymään eurooppalaiseen armeijaan.

EU:n näkökulmasta Islannin jäsenyys ei synnyttäisi vaikeita ongelmia. Suuri osa ongelmakohdista käytiin läpi jo edellisellä kierroksella, ja kalastuskysymyksissäkin kerrotaan olevan joustonvaraa. Islanti on EU:n keskiarvoon verrattuna vauras maa.

Äänestys on kuitenkin symbolisesti merkittävä monelle taholle. Lehden mukaan EU-jäsenyysneuvottelujen torjuminen olisi symbolinen osoitus siitä, ettei geopolitiikan muutos ole vielä muuttanut islantilaisten käsitystä maan paikasta lännessä. Lehden haastatteleman islantilaistoimittajan mukaan islantilaisilla on kokemusta vain Yhdysvaltojen tuomasta turvallisuudesta. Nyt tilanteen muututtua moni elää edelleen kieltämisvaihetta.