Tyhmät aivot eivät tunnista uupumisen merkkejä

Kotimaa 8.9.2010 14:30
Stressi3 Jatkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää merkittävästi ihmisen työ- ja toimintakykyä.  Kuva Mikko Stig, Tiina Oasmaa / Lehtikuva.

Työn kuormittavuudesta on tullut vakava kansanterveydellinen ongelma. Jatkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää merkittävästi ihmisen työ- ja toimintakykyä. Henkinen kuormittuminen haittaa muistia ja vaikuttaa myös aivojen toimintaan.

Tyypillisiä ylikuormittumisen oireita ovat ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus sekä erilaiset kiputilat. Pitkittyessään tilanne saattaa johtaa jopa masennukseen.

Työterveyshuollon erikoislääkärin Heini Ahvenisen mukaan ylikuormittumisen oireet ovatkin yksilöllisiä. Tämä vaikeuttaa vakavan tilanteen tunnistamista.

”Usein työntekijä vain tuntee, ettei ole enää oma itsensä”, Ahveninen sanoo.

Hänen mukaansa työ muuttuu liian kuormittavaksi, kun työn vaativuus ja siihen tarvittava kapasiteetti eivät ole tasapainossa. Oireiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska se voi estää työntekijän loppuunpalamisen.

”Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää. Työkykyä pitävät yllä positiiviset odotukset: ihmisen tulisi tuntea, että hän pystyy suoriutumaan työstään ja saa tarvittaessa apua.”

Henkistä kuormitusta voi työpaikan lisäksi aiheuttaa ongelmat kotona. Sairaat vanhemmat tarvitsevat apua, lapset valvottavat iltamyöhään tai sitten ihmisellä on unettomuutta. Taustalla voi olla myös avioero.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja neurologi Kiti Müller sanoo, että ongelmia syntyy, jos stressitila kroonistuu ja ihminen kokee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.

”Aivot kyllä pitävät haasteista ja joustavat ja sopeutuvat ympäristöön. Mutta siinä mielessä aivot ovat tyhmät, että ne alkavat tulkita uutta kohonnutta viritystilaa normaalitilaksi. Ihminen ei välttämättä itse huomaa, että aivojen kemia on muuttunut ja vauhti on liian luja ja uupumus uhkaa”, Müller sanoo.

Työterveyslaitoksessa kehitetään parhaillaan menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida ihmisen aivojen kuormittumista työpäivän aikana ja siitä palautumista. Tietoja pystyttäisiin sen jälkeen käyttämään työterveyshuollossa työntekijän työkyvyn tukemiseen.

Aivojen hyvinvoinnilla on useita myönteisiä vaikutuksia, mutta niiden tiedonkäsittelyjärjestelmä on herkkä häiriöille. Väsymys, voimakkaat tunnetilat, lääkkeet ja päihteet heikentävät toimintavarmuutta.

”Tällaisessa tilanteessa herkimmin häiriintyvät abstrakti ajattelu ja luova ongelmanratkaisu. Väsynyt ihminen turvautuu tuttuun rutiiniratkaisuun. Virkeät aivot sen sijaan oivaltavat, innostuvat, kestävät pettymyksiä ja uskovat tulevaisuuteen.”

Työtahti on kuitenkin usein niin kiihkeä, että ihminen ei malta pysähtyä miettimään tilannettaan. Työntekijä voi myös ajatella, että pulmat koskevat vain häntä.

”Uskalluksen puute puhua ongelmista on lisääntynyt lama-aikana. Työelämässä pitäisikin kehittää välittämisen kulttuuria ja kyetä puhumaan siitä että aina ei jaksa tai ehdi”, sanoo Müller. Hän on johtanut aivotutkimusta työsuojelun näkökulmasta Aivot ja työ-tutkimuskeskuksessa.