Ilmastonmuutos: Afrikan maiden on vain pakko sopetua

Katri Merikallio
Tiede 31.8.2008 19:09

Afrikan maat etsivät keinoja sopeutua jo meneillään olevaan ilmastonmuutokseen. Laskun maksajaa etsitään yhä.Senegal 050608

Kaalimaa Dakarissa Senegalissa 5. kesäkuuta 2008.

”Miten me tällaiselta suojaudumme?” kysyy ugandalainen Philip Gwage. Hän näyttää kuvaa banaaniplantaasilta, jossa pensaat ovat painuneet jättimäisten raekasojen alle. Koko sato menetettiin.

Gwage on Afrikan tunnetuimpia ilmastonmuutostutkijoita ja työskentelee Ugandan vesiministeriössä. Hän sanoo, että ilmastonmuutos ei ole mikään tulevaisuuden ongelma. Se vaikuttaa jo hyvin konkreettisesti miljoonien elämään Afrikassa.

”Meillä ei ole koskaan historian aikana ollut sellaisia raekuuroja kuin nykyisin. Kuivuudet ovat yhä pitempiä ja vaikeampia, rankkasateet puolestaan entistä rajumpia”, kertoo Tukholman vesipäivillä puhunut Gwage.

Tukholmassa pohdittiin, miten Afrikan maat voivat sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, ja mitä se maksaa.

Pysyvä muutos
meneillään

Afrikan maat eivät juuri pysty vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen, se on teollisuusmaiden käsissä. Niiden ainoaksi vaihtoehdoksi jää sopeutuminen.

Ratkaisematta yhä on, miten sopeutumistoimet maksetaan, ja kuka ne maksaa. Gwage on huolissaan ennen kaikkea rahoituksen pysyvyydestä.

”Sopeutumisvarat eivät voi olla kehittyneiden maiden antamia lahjoituksia, joista joustetaan heti kun hallitukset vaihtuvat. Rahojen täytyy olla sitovia”, hän sanoo.

”Eikä nyt ole kyse mistään lyhyen ajan kriisinhallinnasta – kyse on pysyvästä muutoksesta, siirtymisestä ennakoimattomaan aikakauteen”, Gwage muistuttaa.

Ugandassa suuri kysymys on, miten saada vesi riittämään kaikille niin ettei ruoan tuotanto kärsi.

Jo kahden asteen lämpötilan nousu tietäisi Ugandassa maan tärkeimmän vientituotteen, kahvin, viljelemisen loppumista.

”Ei talouden kasvua tarvitse maailmalla uhrata, mutta me köyhissä maissa emme selviä, jollei Kööpenhaminassa tehdä rohkeita päätöksiä. Mitä kauemmas päästöleikkauksia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee meille kaikille”, Gwage sanoo.

Kööpenhaminassa on joulukuussa 2009 määrä sopia globaaleista toimista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Uutta rahaa
pöytään

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tapahdu huippukokouksissa eikä edes kehitysmaiden ministeriöissä vaan tavallisissa kylissä ja pikkukaupungeissa. Ja toimet ovat paikoin varsin samanlaisia kuin jo nyt työn alla olevat kehityshankkeet: parempia kaivoja, tehokkaampaa vedenkeruuta, parempaa viemäröintiä, patoja ja altaita.

Tutkijat näkevätkin riskin, että jo nyt riittämättömiin kehitysapuvaroihin ja -hankkeisiin vain lisätään etuliite ilmasto.

”Rahoituksen on oltava uutta. YK:n köyhyyttä ja lapsikuolleisuutta koskevat vuosituhattavoitteet eivät saa jäädä ilmastonmuutoksen jalkoihin”, sanoo Johan Schaar, ilmastonmuutosta ja kehitystä käsittelevän komission puheenjohtaja.

Muutamissa Afrikan maissa on sopeutumistoimiin jo ryhdytty. Tunisiassa neljä vuotta kestänyt kuivuus herätti maan johdon. Niin maataloudelle, vesitaloudelle kuin ekosysteemien hallinnallekin luotiin omat sopeutumisohjelmat.

Vaativinta oli ajattelun muutos. Lyhyen aikavälin kriisinhallinnasta piti siirtyä katsomaan koko yhteiskuntaa ja pitkän ajan sopeutumista ilmastonmuutoksen aikakaudella. Eli miten saada vesi riittämään kasvavalle väestölle vielä 20 tai 50 vuoden päästä, kun epävarmoja tekijöitä on lukuisia.

Maatalouteen luotiin varhaisen varoituksen mekanismeja, jotka kertovat viljelijöille, miten toimia epävakaaksi käyneessä vesitaloudessa. Vettä paljon käyttävistä kasveista pyritään eroon, kuivuutta sietäviä lajikkeita etsitään. Maanviljely kuluttaa Tunisian vedestä yli 80 prosenttia.

Maassa kehitetään jo menetelmiä jäteveden kierrättämiseksi entistä tehokkaammin. Myös niin tavallisille ihmisille kuin virkamiehillekin suunnatut tiedotuskampanjat ilmastonmuutoksesta ja vedenkäytöstä on käynnistetty.

Valtaa
kyliin

Myös Namibiassa yritetään jo sopeutua muutokseen.

”Vaikka kuivuus on meille tuttua ennestään, ilmastonmuutoksen vaikutukset – yhä pitemmät kuivuudet ja rajut, yllättävät tulvat – ovat tulleet yhä näkyvimmiksi. Ihmiset puhuvat ilmastonmuutoksesta paljon”, sanoo Maria Amakali, Namibian vesihallinnon apulaisjohtaja.

Ääri-ilmiöt koettelevat jo maan vesivoimaloita, kun veden taso vaihtelee rajusti.
Namibiassa ymmärretään, että todellinen sopeutuminen tapahtuu kylissä. Niinpä myös valtaa viedään keskushallinnosta paikallistasolle.

”Herättelemme esimerkiksi vanhoja paikallisia pohjavesikomiteoita, jotka säätelevät alueen vettä niin että siitä riittää kaikille”, Amakali kertoo.

Naapurimaiden Angolan, Etelä-Afrikan ja Sambian kanssa etsitään satelliittikuvien avulla keinoja hallinnoida keskeisten rajajokien virtaamia niin että vesi riittää.

Myös paikallista katastrofivalmiutta, varhaisia varoitusjärjestelmiä ja koulutusta vahvistetaan.

”Ihmisten täytyy ymmärtää, mitä haasteita heillä on edessään ja miten he voivat näistä muutoksista selviytyä”, Maria Amakali sanoo.

Neuvottelut
jatkuvat

Neuvottelut Kioton jälkeisestä kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ovat jatkuneet Ghanan pääkaupungissa Accrassa 1600 ihmisen voimin.

Suomen valtuuskuntaa johtanut pääneuvottelija Sirkka Haunia kertoo, että olennaisin kysymys on edelleen se, kenen pitää vähentää päästöjä ja kuinka paljon.

”Kehitysmaaryhmä suhtautuu sitoviin vähennyksiin varauksellisesti. Ne korostavat olevansa vielä kehittyviä maita, eivätkä ne halua riskeerata talouskasvuaan”, Haunia sanoo puhelinhaastattelussa Accrasta.

Ryhmä on kuitenkin hajanainen, ja paineet sen sisällä suuret. Mukana ovat suuret kasvavat maat kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka, joiden päästöt ovat merkittävä osa globaaleista päästöistä. Samaan aikaan ryhmän sisällä painetta vähennyksiin lisäävät pienet saarivaltiot ja muut Afrikan maat, jotka ovat ilmastonmuutoksen suurimpia kärsijöitä.

Haunian mukaan asenteet ovat muuttumassa. Esimerkiksi Etelä-Afrikka on jo luonut oman kansallisen ohjelman päästöjen leikkaamiseksi.

Neuvottelut jatkuvat vielä reilun vuoden ajan ennen Kööpenhaminan huippukokousta joulukuussa 2009. Seuraava kokous pidetään Puolan Poznanissa joulukuussa.

Teksti
Katri Merikallio, Tukholma
SK 35/2008

Kuva
Rebecca / Blackwell / AP / Lehtikuva

Lisää aiheesta
SK:n Muuttuva ilmasto -sarjan julkaistut jutut
Ilmastonmuutos – yhteinen asiamme (SK netti 30.8.2007)
Hyvästi jää (SK netti 1.11.2007)
Hiilidioksidipäästöt kasvavat ennätysvauhtia (SK netti 1.11.2007)
Nobelin rauhanpalkinto Al Gorelle – lue Goren haastattelu (SK 35/2006)
Halpatarjous ilmastonmuutokseen (SK netti 10.5.2007)

Keskustelu
Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?

Keskustelu