Biojätteestä tuli gourmet’ta – Suomen ruokahävikki on noin 350 miljoonaa kiloa vuodessa

Hävikkiruoka on trenditietoisten herkkua. Ennen kaupan ruokajäte meni vähäosaisille tai roskikseen, nyt sillä saa vatsansa täyteen ravintolassa.
Kotimaa 31.10.2016 18:35

Myöhäisillan saalis Pikku-Huopalahden Alepasta. © Niclas Mäkelä

Porkkanakeitossa on tulisuutta. Salaatti on tuoretta, luumutomaatit kypsiä. Parsakaali kellertää mutta on vielä syötävää.

Loistava annos, Hannasofia Hardwick arvioi.

”Silti irvokasta”, hän sanoo.

Hardwick, 31-vuotias kirjallisuustieteen tohtoriopiskelija, kokeilee Suomen ensimmäistä hävikkiruokaravintolaa Loopia, joka avautui kesäkuussa Helsingin Lapinlahdessa.

Kärjistäen lautasella on kaupan ruokajätettä, josta kokki on valmistanut lounaan fine dining -tyyliin. Hardwick maksaa siitä normaalin keittolounaan hinnan eli 6,50 euroa. Se tuntuu hänestä oudolta, sillä hävikkiruokaa on jaettu ilmaiseksi vähäosaisille.

Loop täyttyy ruokailijoista. Ekohipeistä, työporukoista, äideistä lastenrattaineen.

Myös Hardwick on äitiyslomalla. Hän korostaa, ettei kuulu hipstereihin eli edelläkävijöihin, jotka kuvaavat hävikkilounaansa Facebook-sivuilleen ja tuntevat ”moraalista ylemmyyttä ekologisesti ja eettisesti kestävästä kulutuspäätöksestään”.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu